Toimiva Suomi ei synny itsestään. Turvalliset ja terveelliset tilat, kuten työpaikat, taloyhtiöt ja teollisuuden tuotantolaitokset, edellyttävät laadukkaita kiinteistöpalveluja.
Kiinteistöpalveluala on yksi Suomen merkittävimmistä työllistäjistä. Ala työllistää yli 100 000 henkilöä eri puolilla maata ja tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia erilaisille osaajille. Ala on myös maahanmuuttajille tärkeä väylä suomalaiseen työelämään: yli neljännes alan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia.
Kiinteistöpalvelualalla toimii yli 13 000 yritystä, joista valtaosa on pieniä ja järjestäytymättömiä. Kiinteistötyönantajien jäsenyrityksiä on noin 350, mutta ne työllistävät yli 75 prosenttia koko alan henkilöstöstä. Pirstaleinen yrityskenttä vaikeuttaa alan valvontaa.
Verohallinnon mukaan siivousala on yksi harmaan talouden riskialoista. Harmaa talous ja työperäinen hyväksikäyttö ovat ongelmia, joita haluamme yhdessä jäsenyritystemme kanssa kitkeä alalta. Näiden ongelmien torjuminen ja reilun kilpailun varmistaminen ovat sekä vastuullisesti toimivien yritysten että julkisen talouden etu.
Toimiva Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, reilua kilpailua ja joustavia työmarkkinoita. Yhteiskunnan kriisinkestävyys rakentuu yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöllä sekä huoltovarmuuden kannalta tärkeiden palvelujen toimivuudella kaikissa olosuhteissa.
Viestimme kevään 2027 eduskuntavaaleihin:
Suomi tarvitsee ammattiosaajia
Työvoiman riittävyys edellyttää työperäistä maahanmuuttoa
Joustavat työmarkkinat vahvistavat työllisyyttä
Reilu kilpailu vauhdittaa talouskasvua
Kriisinkestävä Suomi rakentuu yhteistyöllä
Tutustu vaaliviesteihimme tällä sivulla tai lataa tavoitteet kokonaisuudessaan pdf-tiedostona.
Ammatillinen koulutus on keskeinen osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja työmarkkinoiden toimivuutta. Ammattiosaajat ylläpitävät yhteiskunnan kannalta välttämättömiä palveluja ja luovat edellytyksiä talouskasvulle, kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle. Ammatillinen koulutus tarjoaa nuorille väylän työelämään ja aikuisille mahdollisuuden kehittää osaamistaan koko työuran ajan.
Ammatillisen koulutuksen on vastattava työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Tämä edellyttää kestävää ja ennakoitavaa rahoitusta, ajantasaisia koulutussisältöjä sekä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä.
Laadukas ja työelämälähtöinen ammatillinen koulutus on investointi osaavaan työvoimaan, toimivaan yhteiskuntaan ja kestävään talouskasvuun.
Tavoitteemme
Turvataan ammatillisen koulutuksen laatu, riittävä rahoitus ja alueellinen saavutettavuus. Ammatillista koulutusta on oltava tarjolla eri puolilla Suomea, jotta yritysten osaajatarpeisiin voidaan vastata niiden sijainnista riippumatta.
Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Koulutuksen sisältöjä tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, ja opettajien työelämäosaamista on vahvistettava säännöllisellä yhteistyöllä yritysten kanssa.
Uudistetaan oppisopimuskoulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Oppisopimuksesta on kehitettävä nykyistä joustavampi ja houkuttelevampi väylä tutkinnon suorittamiseen, osaamisen täydentämiseen ja työllistymiseen.
Mahdollistetaan osaamisen kehittäminen koko työuran ajan. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus täydentää ja syventää osaamistaan suorittamalla ammatti- ja erikoisammattitutkinto maksuttomasti osana ammatillista tutkintojatkumoa.
Hyödynnetään ammatillista koulutusta nykyistä paremmin erilaisten osaajien työllistämisessä. Ammatillisella koulutuksella voidaan tukea nuorten, täsmätyökykyisten ja alanvaihtajien mahdollisuuksia päästä työelämään. Lisäksi koulutus on yksi keino maahanmuuttajien integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Työvoiman riittävyys edellyttää työperäistä maahanmuuttoa
Suomen väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Kotimaisen työvoiman osaamista ja työllistymistä on vahvistettava, mutta työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan turvaamaan työvoiman riittävyyttä, työmarkkinoiden toimivuutta ja kestävää talouskasvua.
Vuoteen 2038 mennessä eläkkeelle jää noin 880 000 työntekijää eli yli kolmannes nykyisestä työvoimasta.
Työvoiman tarve korostuu työvoimavaltaisilla palvelualoilla. Kiinteistöpalveluala tarvitsee tulevina vuosina paljon uusia työntekijöitä ja on jo pitkään ollut yksi Suomen merkittävimmistä maahanmuuttajien työllistäjistä. Sujuvat ja ennakoitavat lupaprosessit, toimivat kotoutumispalvelut ja riittävä kielikoulutus tukevat Suomeen muuttaneiden kiinnittymistä työelämään.
Suomi tarvitsee sujuvaa työperäistä maahanmuuttoa väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön vähentyessä. Tämän onnistuminen edellyttää samanaikaisia toimia sekä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi että työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
Tavoitteemme
Sujuvoitetaan työperäistä maahanmuuttoa nopeuttamalla ja selkeyttämällä työperusteisten oleskelulupien käsittelyä, vahvistamalla Maahanmuuttoviraston resursseja sekä hyödyntämällä digitalisaatiota ja automaatiota lupaprosesseissa.
Luovutaan työvoiman saatavuusharkinnasta koko maassa ja kohdennetaan viranomaisten resursseja työperäisen hyväksikäytön tehokkaaseen ehkäisemiseen.
Vahvistetaan työperäisen maahanmuuton vastuullisuutta lisäämällä työsuojeluviranomaisten, poliisin ja syyttäjälaitoksen resursseja työperäisen hyväksikäytön ja siihen liittyvän rikollisuuden torjumiseksi.
Parannetaan Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille työntekijöille pidentämällä työnhakuaikaa työsuhteen päätyttyä kahdeksaan kuukauteen ja varmistamalla sujuva siirtyminen opinnoista työelämään.
Panostetaan kotoutumiseen ja työelämässä tarvittavaan kielitaitoon. Työelämään kiinnittyminen ja kotoutumisen onnistuminen edellyttävät työnantajien toimien lisäksi riittäviä yhteiskunnan palveluja ja tukea. Kotoutumispalveluja tulisi tarjota myös työelämässä oleville maahanmuuttajille.
Joustavat työmarkkinat vahvistavat työllisyyttä
Korkea työllisyys on hyvinvointiyhteiskunnan ja kestävän julkisen talouden perusta. Työikäisen väestön vähentyessä on entistä tärkeämpää, että mahdollisimman moni pääsee työelämään ja työn tekeminen on aina kannattavaa. Toimivat ja joustavat työmarkkinat parantavat yritysten mahdollisuuksia työllistää ja vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Kiinteistöpalveluala on yksi Suomen merkittävimmistä työllistäjistä ja tarjoaa työtä erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Digitalisaatio ja teknologian kehitys muuttavat työn tekemistä, mutta eivät poista ihmisten tekemän työn tarvetta.
Suomi tarvitsee työmarkkinat, jotka kannustavat työntekoon ja tukevat yritysten mahdollisuuksia työllistää.
Tavoitteemme
Edistetään työmarkkinoiden joustavuutta ja jatketaan uudistuksia, jotka vahvistavat yritysten mahdollisuuksia työllistää, kasvaa ja investoida muuttuvassa toimintaympäristössä.
Puretaan kannustinloukkuja siten, että työn vastaanottaminen, työmäärän lisääminen tai osa-aikatyön tekeminen ovat aina taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja.
Kehitetään työllisyyspalveluja vastaamaan paremmin yritysten työvoimatarpeita.
Parannetaan nuorten,täsmätyökykyistenja vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia päästä työelämään. Kiinteistöpalvelualalla on tarjolla monipuolisesti matalan kynnyksen työtehtäviä, jotka sopivat erilaisille osaajille.
Tuetaan maahanmuuttajataustaisten naisten pääsyä työelämään. Työllistyminen edistää kotoutumista ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Reilu kilpailu vauhdittaa talouskasvua
Reilu kilpailu on toimivan markkinatalouden edellytys. Harmaan talouden torjunta vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä, julkista taloutta ja kestävää talouskasvua. Julkisten ja yksityisten toimijoiden on toimittava samoilla pelisäännöillä, ja julkisen sektorin tulee hyödyntää tukipalveluissa nykyistä laajemmin yksityistä tarjontaa.
Kiinteistöpalvelualalla reilu kilpailu edellyttää tehokasta harmaan talouden torjuntaa ja toimivaa viranomaisvalvontaa. Myös kotitalousvähennys tukee työllisyyttä, yrittäjyyttä ja palvelumarkkinoiden kasvua sekä kannustaa hankkimaan palveluja vastuullisesti toimivilta yrityksiltä.
Reilu kilpailu, avoimet markkinat ja vahva kotimainen palvelukysyntä vahvistavat yritysten kasvua, työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.
Tavoitteemme
Rajoitetaan julkisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa tukipalveluja sidosyksiköissään silloin, kun palveluille on olemassa toimiva yksityinen markkina.
Edistetään vastuullisuutta julkisissa hankinnoissa. Julkisten palveluhankintojen kilpailutuksissa ei tule painottaa yksinomaan halvinta hintaa, vaan niissä tulee huomioida myös palvelun laatu ja varmistaa, että lakisääteisiä velvoitteita ja työehtoja noudatetaan.
Vahvistetaan kilpailuneutraliteettia kokoamalla sitä koskevat eri laeissa hajallaan olevat säännökset yhteen sekä lisäämällä Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontavaltuuksia, sanktioita ja resursseja.
Tehostetaan harmaan talouden torjuntaa ottamalla käyttöön veronumerolainsäädäntö kiinteistöpalvelualalla, vahvistamalla viranomaisten tiedonvaihtoa, valvontaa ja riittäviä resursseja sekä hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja valvonnassa.
Vahvistetaan palvelukysyntää kehittämällä kotitalousvähennystä pitkäjänteisesti. Varmistetaan, että kotitalousvähennys kannustaa kotitalous- ja siivouspalvelujen käyttöön sekä tukee suomalaisten arjen sujuvuutta eri elämäntilanteissa.
Kriisinkestävä Suomi rakentuu yhteistyöllä
Muuttuva turvallisuusympäristö, ilmastonmuutos ja energian saatavuuteen liittyvät häiriöt haastavat Suomen kriisinkestävyyttä. Yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen kaikissa olosuhteissa edellyttää tiivistä yhteistyötä viranomaisten sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Yrityksillä on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimintavarmuuden ylläpitämisessä.
Kiinteistöpalvelualan tuottamat tukipalvelut turvaavat yhteiskunnan toimivuutta. Alan yritykset huolehtivat kiinteistöjen turvallisuudesta, puhtaudesta, teknisestä toimivuudesta ja energiatehokkuudesta. Näitä palveluja tarvitaan, jotta esimerkiksi sairaalat, logistiikkakeskukset sekä lääke- ja elintarvikeketjut toimivat myös häiriö- ja poikkeusoloissa.
Kiinteistöjen ylläpidolla on tärkeä rooli myös Suomen energia- ja resurssitehokkuudessa. Energiatehokkaat ylläpitopalvelut, modernit kiertotalousratkaisut ja vähäpäästöiset rakennukset vähentävät energiankulutusta ja tukevat Suomen energiaomavaraisuutta.
Hyvin hoidettu, energiatehokas rakennuskanta säästää energiaa, vähentää päästöjä, käyttää vähemmän luonnonvaroja ja parantaa Suomen kykyä selviytyä energiaan liittyvistä häiriöistä tai kriiseistä.
Yritysten osaamista ja palveluja on hyödynnettävä nykyistä vahvemmin Suomen kriisinkestävyyden rakentamisessa.
Tavoitteemme
Vahvistetaan Suomen huoltovarmuutta turvaamalla Huoltovarmuuskeskuksen riittävät resurssit ja toimintakyky sekä vahvistamalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.
Tunnistetaan kiinteistöpalvelualan keskeinen merkitys huoltovarmuudelle ja varmistetaan alan toimintaedellytykset myös häiriö- ja poikkeusoloissa.
Hyödynnetään kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluja entistä tehokkaammin energiatehokkuuden parantamisessa ja kiertotalouden edistämisessä sekä tuetaan kestäviä investointeja vähäpäästöisten ja ympäristöystävällisten ratkaisujen aikaansaamiseksi.