Vuosivapaajärjestelmä

Vuosivapaapäivä on työntekijälle annettava palkallinen vapaapäivä. Vuosivapaan voi sijoittaa esimerkiksi arkipyhälle, joita ovat mm. joulupäivä, loppiainen, helatorstai ja itsenäisyyspäivä. Työnantaja voi sijoittaa vuosivapaapäivän myös mille tahansa muulle työntekijän työpäivälle. Vuosivapaapäiviä kertyy vuosittain enintään yhdeksän.

Järjestelmää sovelletaan kaikkiin kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluviin työntekijöihin. Vuosivapaajärjestelmää sovelletaan sekä kuukausi- että tuntipalkkaisiin työntekijöihin. Järjestelmää sovelletaan myös osa-aikaisiin, määräaikaisiin sekä tarvittaessa töihin kutsuttaviin työntekijöihin.

Vuosivapaajärjestelmä ei koske toimihenkilöitä. Tuntipalkkaisella toimihenkilöllä on oikeus arkipyhäkorvaukseen kiinteistöalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisin ehdoin.

Vuosivapaajärjestelmä tulee voimaan kiinteistöpalvelualalla 1.1.2027 alkaen.

Vuosivapaajärjestelmä korvaa kokonaan arkipyhäjärjestelmän, jonka voimassaolo päättyy 31.12.2026. Arkipyhäkorvausta ei enää makseta kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille 1.1.2027 alkaen.

Jatkossa, jos työnantajalla ei ole tarjota työtä arkipyhänä, työnantaja voi sijoittaa arkipyhälle vuosivapaan. Jos työntekijä työskentelee arkipyhänä, maksetaan hänelle jatkossakin 100 prosentilla korotettu palkka.

Vuosivapaajärjestelmästä ei voi sopia paikallisesti toisin.

Vuosivapaajärjestelmä ja 40 tunnin työviikkoon liittyvät työajan lyhennysvapaat (eli ns. pekkaset) ovat kaksi eri järjestelmää. Vuosityöajan lyhentäminen koskee myös jatkossa niitä työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. 40 tuntia viikossa työskenteleville kertyy pekkasten lisäksi vuosivapaapäiviä 1.1.2027 alkaen.

Niille työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, vuosivapaatunnit kertyvät kysymyksen 8 taulukossa suluissa olevien tuntimäärien mukaisesti.

Vuosivapaapäiviä kertyy kalenterivuosittain tehtyjen työtuntien suhteessa. Työehtosopimuksen taulukossa määritellään, kuinka monta tuntia työntekijän tulee kerryttää, jotta hän ansaitsee vuosivapaapäiviä.

Taulukko: Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus 9 § Palkkamääräykset

Vuosivapaata kerryttävät kalenterivuosittain:

• tosiasiallisesti tehdyt työtunnit
• muu työaikalain 2 luvun 3 §:n tarkoittama työajaksi luettava aika
• työnantajan määräämä koulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä
• luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika sekä
• henkilöstön edustajalla koulutussopimuksen mukainen työnantaja tuen piiriin kuuluva ammattiyhdistyskoulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä.

Muut kuin tosiasialliset tehdyt työtunnit tai edellä mainitut muut tilanteet eivät kerrytä vuosivapaata. Esimerkiksi työntekijän vuosiloma, sairausloma, perhevapaa tai vuosivapaapäivä eivät kerrytä vuosivapaata.

Yritys voi itse päättää, miten seurataan vuosivapaakertymää. Työnantajalla tulee kuitenkin olla ajantasainen tieto tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien ja ansaittujen vuosivapaiden määrästä. Tieto vuosivapaapäivien määrästä tulisi olla helposti työnantajan ja työntekijän nähtävissä esimerkiksi työpaikan järjestelmässä tai työntekijän palkkalaskelmassa. Tieto voidaan ilmoittaa myös muulla tavoin.

Vuosivapaan ansainta alkaa pääsääntöisesti työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.

Mikäli työntekijä on ollut työsuhteessa yli 6 kuukautta 1.1.2027 mennessä, karenssia ei ole. Vuosivapaata alkaa tällöin kertyä heti 1.1.2027.

Työehtosopimuksessa on sovittu siirtymäsäännöksestä. Työntekijöillä, jotka ovat aloittaneet työsuhteessa 1.8.2026-31.12.2026 välillä, on vuosivapaiden ansaintaa koskeva karenssi 31.3.2027 asti kuitenkin niin, että yksittäisen työntekijän kohdalla karenssi voi olla enintään 6 kuukautta työsuhteen alkamisesta.

Esimerkki 1: Työsuhde on alkanut 14.12.2026. Karenssi päättyy 31.3.2027 ja vuosivapaan ansaintaan oikeuttavia tunteja kertyy 1.4.2027 alkaen. Siirtymäsäännöksen mukaan karenssin tulee päättyä viimeistään 31.3.2027, joten karenssi on lyhyempi kuin kuusi kuukautta.

Esimerkki 2: Työsuhde on alkanut 1.8.2026. Karenssi päättyy 31.1.2027 ja vuosivapaan ansaintaan oikeuttavia tunteja kertyy 1.2. alkaen. Karenssi päättyy 31.1.2027, koska sen pituus ei voi olla yli kuusi kuukautta työsuhteen alkamisesta.

Vuosivapaapäiviä voi antaa ennakkoon ennen kuin niitä on kertynyt. Työehtosopimuksessa ei ole asetettu ylärajaa ennakolta annettavien vuosivapaapäivien määrälle.

Palkkaa ei voida vähentää sen vuoksi, että on arkipyhä. Työntekijälle on tarjottava työsopimuksen mukaiset tunnit. Vuosivapaita voi antaa myös ennakkoon (katso kysymys 14).

Vuosivapaapäiviä voi antaa ennakkoon. Tämä voi olla tarpeen, jos työnantajalla ei ole tarjota uudenvuodenpäivänä työtä ja perjantai olisi työntekijän normaali työpäivä, eikä työnantaja pysty sijoittamaan työvuoroa muualle.

Annetut vuosivapaatunnit lyhentävät työntekijän kyseisen viikon, tasoittumisjakson tai jakson säännöllistä työaikaa kulloinkin annetulla tuntimäärällä.

Esimerkki viikkotyöajassa: Työntekijä työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työntekijälle annetaan 1 vuosivapaa viikon aikana (7,5 h). Vuosivapaa lyhentää työntekijän kyseisen viikon työaikaa 7,5 tunnilla, jolloin viikon työaika on 30 tuntia.

Esimerkki tasoittumisjaksossa: Työntekijän keskimääräinen viikkotyöaika on 30 tuntia viikossa. Käytössä on 4 viikon tasoittumisjakso, jolle suunnitellaan 4 x 30 tuntia eli 120 tuntia työtä. Työnantaja sijoittaa tasoittumisjaksolle kaksi 7,5 tunnin mittaista palkallista vuosivapaata. Nämä lyhentävät tasoittumisjakson työaikaa 15 tuntia, jolloin tasoittumisjaksolle jää 105 työtuntia.

Vuosivapaatunnit eivät ole työssäolon veroista aikaa lisä- ja ylityölaskennassa.

Esimerkki viikkotyöajassa: Työntekijän työaika on 7,5 h/vrk ja 37,5 h/viikko. Työntekijä pitää viikolla yhden vuosivapaan (7,5 h). Työntekijän kanssa sovitaan ylimääräisestä työvuorosta lauantaille. Koska vuosivapaa ei ole työssä olon veroista aikaa lisä- ja ylityökorvauksia laskettaessa, työntekijä saa lauantailta yksinkertaisen palkan 7,5 tunnilta (ei korotettua palkkaa).

Pääsääntöisesti vuosivapaa on 7,5 tunnin mittainen. Työnantaja voi tarvittaessa antaa vuosivapaan tätä lyhyempänä, kuitenkin vähintään työvuoron mittaisena.

Esimerkki: Jos työntekijä työskentelee alle 7,5 tunnin mittaisen työpäivän, voidaan vuosivapaatunnit antaa työntekijän työvuoron mittaisena (esimerkiksi 5 tunnin mittaisena). Tällöin viikon, tasoittumisjakson tai jakson työaika lyhenee annettujen vuosivapaatuntien verran. Tämän takia vuosivapaapäivien määrä voi käytännössä olla suurempi kuin kysymyksen 8 taulukossa esitetty määrä.

Työnantaja voi päättää työnjohto-oikeudella, milloin vuosivapaapäivä pidetään. Vuosivapaat tulee antaa kokonaisina vapaapäivinä työvuoro kerrallaan.

Kuukausipalkkainen työntekijä saa vuosivapaan ajalta normaalin kuukausipalkkansa.

Tuntipalkkainen työntekijä saa vuosivapaan palkan keskituntiansion mukaan kulloinkin pidetyn vuosivapaan pituuden mukaisesti. Keskituntiansio (KTA) lasketaan TES 9 § 2. kohdan mukaisesti.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosivapaan ajalta. Sen sijaan vuosiloman ajalta ei kerry vuosivapaata.

Vuosivapaapäivä ei siirry, vaikka työntekijä sairastuisi eli vuosivapaapäivä jää sairausloman alle. Vuosivapaa kuluu työvuoroluettelon mukaisesti eikä siirry toiseen ajankohtaan. Päivältä maksetaan vuosivapaan palkka.

Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa työnantaja on antanut neljä tai useamman vuosivapaapäivän peräkkäin. Työntekijän sairastuessa työntekijällä on oikeus saada vuosivapaapäivät siirretyiksi, jos työntekijä on työkyvytön sairauden tai tapaturman vuoksi (TES 11§) tai työntekijä on poissa työstä tilapäisen hoitovapaan vuoksi (TES 12§). Tässä tilanteessa sairausajalta maksetaan sairausajan palkkaa ottaen huomioon mahdollinen karenssipäivä ja vuosivapaapäivät siirtyvät myöhemmin pidettäväksi.

Työnantaja ei saa sijoittaa päivystystä vuosivapaan kanssa päällekkäin.

Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosivapaat maksetaan työntekijälle rahakorvauksena.

Työnantajalla ei ole oikeutta periä ennakkoon annetun vuosivapaan palkkaa takaisin silloin, kun vuosivapaa on pidetty ennakkoon työnantajan aloitteesta ja työsuhde päättyy ennen kuin työntekijä on ansainnut kyseistä vuosivapaata.

Ainoa poikkeus koskee tilanteita, joissa työntekijän aloitteesta on sovittu vuosivapaatuntien pitämisestä ennen kuin ne on ansaittu ja työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä. Tällöin työnantajalla on työsuhteen päättyessä oikeus periä takaisin ansaitsemattomasta vuosivapaasta maksettu palkka.