Syksyn toisessa 5.10. järjestettävässä ratkaisupajassa mietitään, kuinka opetuksen sisällön ja työelämässä vaativat tarpeet saisi paremmin kohtaamaan.
Vastuu Groupin verkoston aiemmissa työpajoissa tuli esiin, että rakennus- ja kiinteistöpalvelualan opetuksen sisältö ei riittävästi vastaa työelämän tarpeisiin. Työnantajien mielestä valmistuneilla ei ole riittävää osaamista eikä työelämätaitoja.
KIRA-alan tehtävät monipuolistuvat ja osaamistarpeet sen myötä. 5.10 järjestettävässä ratkaisupajoissa tulemme ideoimaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia seuraavien teemojen ympäriltä: työnantajien väylät vaikuttavat opetuksen sisältöön, opettajien työelämäntuntemuksen kehittäminen, työelämälähtöiset projektit ja opinnäytteet, opetuksen sisällön räätälöinti ja modulaarisuus sekä AMK:ssa matematiikan ja laskemisen määrä.
Opetuksen sisältöön vaikuttaminen
Aikaisemmissa keskusteluissa nousi esiin, että työnantajilta puuttuu väyliä, joiden kautta he voisivat vaikuttaa opetuksen sisältöön. Kun opetuksen sisältö ei kohtaa työelämän tarpeisiin, myös valmistuneiden osaamistaso ja työelämätuntemus koetaan usein heikoksi.
”Työnantajien olisi tärkeää vaikuttaa esimerkiksi keskustelemalla työelämässä oppimisen jaksojen yhteydessä. Opettajat voisivat osallistua myös työelämäjaksoille sekä työpaikkojen edustajat voisivat käydä oppilaitoksissa opettamassa joitakin osioita”, sanoo Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen.
Avainasemassa olisi löytää tavat ennakoida tulevaisuuden työelämäntarpeita ja muuttaa opetuksen sisältöä muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Tähän projektiin toivottaisiinkin osallistuvan mahdollisimman kattava joukko asiantuntijoita niin opetuksen kuin työelämän puolelta. KIRA-aloilla opetuksen sisältöjä pitäisi tarkastella nykyistä enemmän kiinteistön elinkaaren näkökulmasta eli kehittämisyhteistyötä pitäisi olla enemmän KIRA-alojen toimijoiden kesken.
Opettajien työelämäntuntemuksen kehittäminen
Yhtenä haasteena alan kehityksen kannalta on myös kiinteistö- ja rakennusalan opettajien työelämäntuntemuksen kehittäminen. Opettajaksi ei pääse suoraan työmaalta, eikä ammattipedagogi ehdi pysyä ajan tasalla työelämän tarpeista ja muutoksista.
Ratkaisupajassa pyrimme miettimään ratkaisuja, miten opetushenkilökunnan valmiuksia voisi kehittää. Entä olisiko työelämän konkareita mahdollista hyödyntää paremmin oppilaitoksissa?
Työelämälähtöiset projektit ja opinnäytteet
Aikaisemmissa keskusteluissa nousi esiin, että opiskelijoille on liian vähän työelämälähtöisiä projekteja ja harjoitustöitä työmailla tarjolla.
Työelämälähtöiset projektit voivat hyödyttää molempia osapuolia, niin opiskelijaa kuin projektin tarjoajaa. Tämän vuoksi täytyisi löytää toimiva keino, jolla yhteistyöprojektien käynnistys tehtäisiin mahdollisimman helpoksi.
”Työelämässä oppiminen on ammatillisen koulutuksen olennaisimpia osia. Se tukee opiskelijoiden ammattitaidon kehittymistä ja antaa opiskelijoille laajemman kuvan tarjolla olevista työtehtävistä ja urapoluista. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kautta osa tutkinnon tavoitteista opitaan käytännön työtehtävissä”, kertoo Vartiainen.
Olisi tärkeää myös tehdä työelämälähtöisistä projekteista kaikille osapuolille kannattavia.
”Ainakin pienimpien yritysten kohdalla voisi mahdollistaa rahallisia korvauksia yrittäjille/yritysten henkilöstölle. Olisi myös tärkeää korostaa työelämälähtöisten projektien hyötyjä enemmän viestinnässä”, ehdottaa Vartiainen.
Opetuksen sisällön räätälöinti ja modulaarisuus
Työelämän tarpeet ja työmaiden teknologiat muuttuvat nopeaa vauhtia. Miten oppilaitokset voivat vastata muuttuviin osaamistarpeisiin mahdollisimman ketterästi? Miten oppilaitokset voivat nykyistä paremmin tarjota yksilöllisiä, joustavia opintopolkuja, jotka huomioivat eri elämäntilanteissa olevia?
Oppilaitoksissa yksilöllinen tuki koetaan myös välillä riittämättömänä. Työntekijöiden ammattitaidon pitää vastata todellisia työelämän tarpeita, mutta kuitenkin sen verran yleisellä tasolla, että tutkinnon suorittanut pärjää muuallakin kuin yhdellä työnantajalla – ammatissa kuin ammatissa välineet ja menetelmät kehittyvät koko ajan ja edellyttävät työnantajilta aitoa halua pitää huolta työntekijöidensä osaamisesta.
AMK:ssa matematiikan ja laskemisen määrä
Laskemisen määrä AMK-opinnoissa yllättää monia, ja matematiikka voi muodostua kompastuskiveksi opintojen etenemiselle. Miten matematiikka voitaisiin opettaa ymmärrettävämmin ja innostavammin sellaisille ihmisille, joita kiinnostaa enemmän käytännön tekeminen?
Monella eri alalla painitaan melkein samojen asioiden kanssa, tämän vuoksi ratkaisupajoissa käsiteltävät asiat ovat ehdottoman tärkeitä.
”Yritykset tarvitsevat koulutusta, uusia työntekijöitä ja yhteistä kehittämistä. Toivottavasti ratkaisupajojen tuotos on monistettavissa monelle eri alalle”, sanoo Vartiainen.
Ilmoittaudu ratkaisupajaan, joka järjestetään 5.10. klo 9-12. Aiheena on Opetuksen sisältö ja työelämän tarpeet.
Jenni Valtari
Digitaalinen työllistyminen -hanke