Kosteus- ja homeongelmat ovat vakava riesa suomalaisissa kodeissa, kouluissa ja muissa rakennuksissa. Tutkimusten mukaan jopa 20–40 prosentissa rakennuksista on vakava kosteus- tai homeongelma. Homeesta sairastuneita ihmisiä on valtavasti.
Passiivisilla kosteusantureilla alkava kosteusvaurio voidaan havaita jo hyvissä ajoin, eli ennen kuin kosteuden aiheuttamat tuhot ovat levinneet laajalle ja ihmiset sairastuneet. Kyse on pelikortin kokoisista tarroista, jotka laitetaan rakenteiden sisään jo rakennus- tai korjausvaiheessa.
– Kylpyhuoneessa kosteusantureita voidaan sijoittaa vesieristeen alle, ja kattorakenteessa niitä laitetaan eristevillan sekaan. Kosteusantureista ei jää mitään näkyville, kertoo kosteusantureita testannut Metropolia Ammattikorkeakoulun teknologiapäällikkö Jarmo Tuppurainen.
Tulokset kosteuskarttaan
Kosteusantureita sijoitetaan rakenteisiin runsaasti, esimerkiksi kylpyhuoneeseen 15–20 kappaletta, jolloin alkavan kosteusvaurion paikka löydetään helposti. Antureita luetaan langattomalla lukulaitteella.
– Tuloksista voidaan piirtää kartta ja nähdä, kuinka kosteusarvot muuttuvat vuosien saatossa. Näin alkavaan kosteusongelmaan voidaan reagoida jo sen alkuvaiheessa, jolloin korjaaminen on vielä edullista eivätkä ihmiset ehdi sairastua, Tuppurainen sanoo.
Anturit maksavat 2–15 euroa kappale, eli kylpyhuoneeseen asennettaessa niiden kokonaishinnaksi tulee pari sataa euroa. Lukulaitteet ovat kalliimpia, ja niiden hinnat alkavat noin 800 eurosta. Kunkin valmistajan anturimalli vaatii oman lukulaitteensa. Taloyhtiöille hinta ei ole suuri, mutta yksittäinen kuluttaja voi lukulaitteen hankinnan sijaan ostaa antureiden luennan ulkopuolisena palveluna.
Pitkäikäisempiä rakennuksia
Anturiteknologia on ollut olemassa jo vuosia, ja sillä on muun muassa seurattu betonin kuivumista rakentamisen aikana. Kosteusvaurioiden havaitsemisessa antureita ei ole sovellettu vielä kovin pitkään, mutta teknologia toimii kuitenkin hyvin esimerkiksi yksittäisen kuluttajan tai kunnan rakennusprojektissa. Samalla se pidentää rakennusten elinkaarta.
– Anturien laittaminen ei ole kustannuskysymys, mutta niiden käyttö ei ole vielä yleistynyt, vaikka saatavat hyödyt ovat merkittäviä, Tuppurainen arvioi.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa on tehty muutama antureihin liittyvä hanke, jotka on rahoittanut ympäristöministeriön KIRA-digi-kärkihanke. KIRA-digissä uudistetaan kiinteistö- ja rakentamisalan toimintatapoja sekä luodaan ja testataan uusia digitaalisia ratkaisuja.
– Olemme testanneet eri toimijoiden passiiviantureita ja saaneet niistä hyviä tuloksia. Anturit ovat edullinen ja yksinkertainen keino ratkaista yhteiskuntaamme piinaava kosteus- ja homeongelma, Tuppurainen sanoo.
Lisätietoja:
KIRA-digi, Teemu Lehtinen, digipäällikkö, teemu.lehtinen@kiradigi.fi , p. 040 456 6108
KIRA-digi (2016-2018) on osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta ja tukee myös Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta. Hankkeen vastuuministeriö on ympäristöministeriö ja siinä ovat mukana KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry sekä ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, Espoon kaupunki, Suomen Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus ja Museovirasto.