Millaista osaamista kiinteistöpalvelualalla tarvitaan tulevaisuudessa? Entä mitä mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita digitalisaatio alalle tarjoaa? Miten alan tuottavuus ja kilpailukyky turvataan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Kiinteistötyönantajien ja Suomen Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistyksen yhteisessä elinkeinopoliittisessa seminaarissa 12. syyskuuta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila avasi tilaisuuden laajalla talouskatsauksella. Maailmantalous kasvaa, ja Suomi on päässyt viennin ja investointien kasvun myötä positiiviselle kasvu-uralle. Hyvään maailmanlaajuiseen talousvireeseen sisältyy Urrilan mukaan kuitenkin riskejä: keskuspankkipolitiikassa tehtävät mahdolliset virhearviot, Kiinan finanssijärjestelmän kunto, geopoliittinen tilanne sekä Trumpin hallinnon vaikutukset kauppapolitiikkaan.
Suomen talouden kasvu on käynnistynyt jo vuosien 2014 ja 2015 taitteessa, mutta tilastodata ilmentää kehitystä jälkijunassa. Ilahduttavaa Suomen tilanteessa on kasvun laaja-alaisuus positiivisen kehityksen koskiessa useita toimialoja. Urrilan mukaan syitä kohentuneen kotimaisen taloustilanteen taustalla on useita: Euroopan talouden elpyminen on entistä vankemmalla pohjalla, Suomen talouden rakennemuutos etenee, kustannuskilpailukyky on kehittynyt oikeaan suuntaan ja Venäjän taloudellinen tilanne on kohentunut. Kiky-sopimuksen myötä työn tuottavuus Suomessa on parantunut, mutta on yhä jäljessä keskeisistä kilpailijamaista. Suomi jää verrokkimaista, kuten Ruotsista, jälkeen erityisesti nuorten naisten ja ikääntyneempien miesten työllisyydessä.
Digitalisaatio muuttaa myös kiinteistöpalvelualaa
KIRA-digi-hankkeen keulamies, Teemu Lehtinen, esitteli tilaisuudessa hankkeen tilannetta. Käynnissä on parhaillaan 48 kokeiluhanketta, joista kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon keskittyvien hankkeiden osuus on noin puolet. Elokuussa päättyneelle, neljännelle kokeiluhankerahoituksen hakukierrokselle on osallistuttu yli sadalla hakemuksella. Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota kirittävässä hallituksen kärkihankkeessa on jaossa kaiken kaikkiaan yli 4 miljoonaa euroa.
Digimurros vyöryy pikkuhiljaa myös kiinteistö- ja rakentamisalalle, kun kaikki laitteet ja asiat kytkeytyvät vähitellen verkkoon. Yksittäisten tuotteiden ja palveluiden tilalle tulevat laajemmat palveluekosysteemit. Lehtisen mukaan kaikista yrityksistä tuleekin tulevaisuudessa tiedonhallintayrityksiä. Lehtinen haastoi tilaisuuden kuulijoita kysymällä, miten kiinteistöpalveluala voisi kehittää omaa liiketoimintaansa digimurroksessa? Minkälainen olisi kiinteistö, työpaikka tai asuminen palveluna ja miten hintaperusteisuudesta päästäisiin enemmän arvon luontiin? Miten toimintakulttuuria pitäisi muuttaa, kun kokeilemisesta on tullut uusi suunnittelu?
Vain uudistumalla voi pärjätä tulevaisuudessa
Tilaisuuden toinen osio keskittyi kiinteistöpalvelualan elinkeinopoliittisiin teemoihin, pääasiassa alan osaamistason, kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittämiseen. Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistyksen sihteeri Markku Saarinen korosti omassa puheenvuorossaan työn murrosta. Digitalisaatiokehitys tuo mukanaan uusia haasteita ja asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle ja alan koulutukselle. Kiinteistötyönantajien elinkeinopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja, Coor Service Management Oy:n toimitusjohtaja Johan Mild painotti niin ikään alan oman sisäisen motivaation tärkeyttä uudistumisessa ja alan vetovoiman kasvattamisessa nuorten houkuttelemiseksi alalle.
Lopuksi Kiinteistötyönantajien elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiia Brax kertoi kuulijoille kiinteistöpalvelualan ammatillisen koulutuksen uudistamistyöstä. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä alan useita päällekkäisiä tutkintoja on vihdoin päästy yhdistämään niin, että kahdeksan tutkinnon sijaan alalla on jatkossa yksi tutkinto kullakin koulutustasolla. Lisäksi tutkintovaatimuksia on kehitetty vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Reformi tulee uudistamaan myös oppilaitosten rahoitusta niin, että se kannustaa kohdentamaan koulutusta hyvin työllistäville aloille, huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja tarjoamaan edellytyksiä edelleen jatko-opintoihin.
Tilaisuuden päätteeksi allekirjoitettiin sopimus työnantajajärjestön ja työntekijöiden yhdistyksen koulutuspoliittisesta yhteistyöstä. Sopimuksen allekirjoittivat Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén sekä Suomen Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden yhdistyksen puheenjohtaja Jari Rajala.