Tein tällä viikolla perehdytyslupauksen. Esittelen itseni aina kun tapaan uuden ihmisen tapaamisissa, työpaikan kahvihuoneessa tai muuten työssäni. Tutustun häneen. Kysyn häneltä, miten työ on lähtenyt käyntiin.

Tämä kaikki voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta valitettavan usein perehtyjä voi kokea olevansa näkymätön ja vähäpätöisempi kuin ”vakikalusto”. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on jokaiselle meistä tärkeää, etenkin kun olemme itsellemme uudessa ympäristössä.

Kohdatuksi tulemisen edistäminen on minun perehdytyslupaukseni. Millainen sinun lupauksesi voisi olla? Ideoita voit saada Työterveyslaitoksen tuottamasta lyhyestä videosta.

Kuluneen vuoden aikana olen saanut olla mukana luomassa Onnistunut perehdytys palvelualoilla -opasta. Digitaalinen opas on laadittu palvelualojen tiiminvetäjille, esihenkilöille, HR-työntekijöille sekä kaikille työyhteisön jäsenille, jotka osallistuvat perehdyttämiseen tavalla tai toisella tai ovat itse perehtymässä uuteen työhön. Opas on suunnattu etenkin matkailu- ja ravintola- sekä kiinteistöpalvelualoille. Opas on nyt kaikkien työpaikkojen ja työntekijöiden vapaasti saatavilla.

Mitä perehdytys on? Mitä se voisi olla? 

Perehdytys ja perehtyminen eivät ole vain työn suorittamiseen liittyviä tarkistuslistoja. Se, miten tulija otetaan vastaan ja miten hänestä tulee osa työyhteisöä, on kaikkien yhteinen asia. Puhutaan perehdytystaidoista, jotka ovat tärkeitä kaikille työyhteisön jäsenille. Lisäksi perehdytys ei ole pelkästään tekninen suoritus. Se, miten perehdytystä tehdään heijastaa aina myös työpaikan arvoja.

Kiinteistöpalveluissa toimialan ja työn ominaispiirteet vaikuttavat perehdyttämiseen: Suhteellisen vilkas vaihtuvuus, työvoimapula ja aikapaineet haastavat. Työtä tehdään usein monessa paikassa, yksin ja vuorotyönä epätyypillisinä aikoina. Työntekijöillä on useita kieli- ja kulttuuritaustoja sekä eroja työkyvyssään.

Tämä kaikki asettaa sekä tarpeen että haasteen perehdyttämiselle. Eikä se poista perehdyttämisen tärkeyttä.

Miksi perehdyttämistaitoihin kannattaa panostaa?

Hyvä perehdytys on olennainen veto- ja pitovoimatekijä palvelualoilla. Huonoksi koettu perehdytys sen sijaan johtaa siihen, että työntekijöillä on enemmän ajatuksia työpaikan vaihtamisesta.

Taloudellisesta näkökulmasta perehdytykseen satsaaminen on kannattava investointi. Hyvä perehdytys myös ruokkii itseään lisääntyneenä työhyvinvointina, töissä viihtymisenä ja työturvallisuuden parantumisena.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden tyytyväisyys perehdytyksen laatuun on laskenut jonkun verran 15 vuoden aikana. Lähes kaksi kolmesta kokee, että on hyvin perehdytetty. Lisäksi tutkimuksessa mukana olleet kiinteistöpalvelualan yritykset korostivat tarvetta päivittää perehdytyksen keinoja.

Perehdytys koskee tavalla tai toisella koko työyhteisöä, ja perehdytyksen onnistuminen on muidenkin kuin perehtyjän tai ensisijaisen perehdyttäjän vastuulla. Perehdyttäminen on  tärkeä tehtävä sekä erinomainen keino vahvistaa myös perehdyttäjän omaa osaamista. Tästä huolimatta vain kolmannes kiinteistöpalvelualojen työntekijöistä on viimeisen vuoden aikana toiminut perehdyttäjänä tai mentorina toiselle.

Voisiko koko työyhteisön osallistava perehdyttäminen tai perehdytystä korostava yrityskulttuuri olla keino parantaa työtyytyväisyyttä, -terveyttä ja -turvallisuutta? Voisiko se myös  vähentää esihenkilöiden kokemaa kuormitusta perehdyttämisestä? Olisiko se yksi ratkaisu matkalla kohti aiempaa tuottavampaa työtä?

Tekemämme opas toimii johdantona perehdytystaitoihin, mutta perehdytyksessä vaaditaan myös työn sisältöön ja työpaikan tuntemukseen nivoutuvaa osaamista.

Tutustu myös miten kehityspäällikkö ja henkilöstöjohtaja, jotka olivat mukana Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa, pohtivat onnistuneen perehdytyksen pitovoimatekijöitä kiinteistöpalvelualalla.

Kirjoittaja Sara Lindström, erikoistutkija, Työterveyslaitos

Tuoreita tutkimustuloksia:
Turunen, J., Remes, J., Pehkonen, I. & Lindström, S. (2023) Töissä palvelualoilla. Kyselytuloksia työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2008, 2021 ja 2022. Helsinki: Työterveyslaitos
Lindström, S., Turunen, J., Remes, J. & Pehkonen, I. (2023) Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla. Tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos