Kansallisen ennakointijärjestelmän uudistus tuo elinkeinoelämälle kaksi oleellista asiaa: yrityksille tärkeä keskipitkä aikajänne tulee mukaan ja malli astuu digiaikaan, kirjoittaa EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.

Suomessa ollaan uudistamassa ennakointijärjestelmää, jonka avulla yhteiskunnan on mahdollista paremmin varautua muuttuviin työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeisiin. Uudistukselle antaa suuntaa virkamiestyöryhmä, joka luovutti työministeri Tuula Haataiselle ja opetusministeri Li Anderssonille tänään raporttinsa ”Vaikuttavaan ennakointiin. Valtakunnallisen työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmän kehittäminen”. Raportti on oikealla asialla.

Uudistaminen on todellakin tarpeen. EK:n jäsenyritykset ovat jo vuosia raportoineet, että juuri osaavan työvoiman puute on niiden merkittävin kasvun este. COVID-19 pandemia ehkä hetkeksi muuttaa näkymää, mutta yrityksemme, niiden kehittävä ote ja kansainvälinen kilpailutilanne tulevat korostamaan osuvan osaamisen merkitystä.

Ennakointijärjestelmän uudistus tuo elinkeinoelämälle muutaman olennaisen asian. Niistä ensimmäinen on yrityksille tärkeä keskipitkä aikajänne. Liiketoiminnan ja oikeiden osaajarekrytointien kannalta näkymä seuraavaan viiteen vuoteen on aivan oleellinen.  Aiemmin tätä aikajännettä ei ole systemaattisesti katsottu. Voi olla, että syynä on ollut se, että se on haastavin. Vastausta ei saa suoraan nykytilaa kopioimalla, eikä toisaalta voi visioida aivan villisti. Selitys voi olla myös aiemmassa hajanaisessa toimintamallissa, jonka resurssien kokoaminen yhteen, on jo sinänsä merkittävä parannus. Onnistumien tässä yrityksille tärkeän aikaikkunan osaamistarpeiden ennakoinnissa edellyttää erittäin tiivistä vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa. Myös koulutuksen järjestäjät on pidettävä mukana vuoropuhelussa.

Toinen tärkeä uudistustarve liittyy digitalisaatioon, joka on valjastettava palvelemaan osaamisen ennakointia. Ennakointitiedon digitaalista käytettävyyttä on parannettava mm. siksi, että tiedolla on monta asiakasta. Tiedon tulee olla avoimesti käytettävissä ja tarvittaessa tiedon tarvitsijan itse räätälöitävissä digitaalisella alustalla. Ennakointitiedolla on monta asiakasta, joilla voi olla keskenään erilaiset tarpeet. Tarvitaan myös selkeä rajapinta keskeisiin olemassa oleviin tietojärjestelmiin kuten esimerkiksi opintopolkuun, työmarkkinatoriin, Vipuseen sekä Koski-palveluun.

Tavoite kohti vaikuttavaa ennakointia on oikea.  OECD-maista Suomi tulee ensimmäisenä kohtaamaan osaamismurroksen, jota tutut megatrendit ajavat. Kansallisena erityispiirteenämme on ikääntyvä työväestö ja pienenevät ikäluokat. Olemme etulinjassa hakemassa ratkaisuja eli emme voi kopioida kansainvälistä esimerkkiä.

Sanna Marinin hallitus jatkaa aiempien hallitusten tiellä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan edellytysten kehittämistä. Tueksi tarvitaan merkittäviä uudistuksia myös tietotuotantoon. Toimiva ja laadukas ennakointiprosessi on yksi tärkeä pala isommassa kokonaisuudessa.

 

Riikka Heikinheimo
Johtaja, Osaaminen ja digi & HR
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kirjoitus on julkaistu alun perin EK:n blogissa.

Lue myös OKM:n tiedote: Ennakointia kehitetään vastaamaan työelämän ja osaamisen muutoksiin