Yksin työskentelevät saivat vähemmän positiivista palautetta
Kyselyymme vastanneista kiinteistöpalvelualan työntekijöistä puolet työskenteli yksin vähintään neljä tuntia päivässä. Havaitsimme yksintyöskentelyn olevan yhteydessä positiivisen palautteen saamiseen. Paljon yksin työskentelevät työntekijät kokivat saaneensa vähemmän positiivista palautetta esihenkilöltään kuin työntekijät, joilla yksintyöskentely oli vähäisempää.
Meille kaikille on tärkeää, että työmme huomataan ja saamme siitä palautetta. Asiaan tulee kiinnittää erityistä huomiota töissä, joissa hyvin tehty työ jää helposti huomaamatta, kuten siivoustyössä. Herätys tulee vasta silloin, kun työ jää tekemättä kokonaan, tehdään puutteellisesti tai saadaan asiakkailta palautetta. Jos työntekijä jää jatkuvasti vaille positiivista palautetta, hänelle voi tulla tunne, ettei hänen työllään ole merkitystä. Sillä taas on negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin.
Myönteinen palaute lisäsi työtyytyväisyyttä ja työn imua
Myönteisellä palautteella on todettu olevan suotuisa yhteys työhyvinvointiin. Vastaajiemme joukossa positiivisen palautteen saaminen oli yhteydessä työntekijöiden työtyytyväisyyteen. Palautetta saaneet olivat tyytyväisempiä henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen (65 % vs. 40 %), ja he kokivat saavuttaneensa jotain merkittävää työssään yleisemmin (66 % vs. 38 %) kuin työntekijät, jotka saivat palautetta harvemmin.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että palautteen saaminen lisää työn imua, motivaatiota oppimiseen ja kehittymiseen. Tuloksemme tukevat aiempaa tutkimusta työn imu osalta. Esihenkilöltä positiivista palautetta saaneet työntekijät kokivat viikoittaista työn imua muita useammin.
Palautteen saaminen oli yhteydessä myös arvostuksen ja kannustuksen tunteeseen. Mikäli esihenkilö antoi usein tunnustusta työntekijöille, työpaikalla koettiin, että jokaisen osaamista ja ammattitaitoa arvostettiin. Esihenkilön antama tunnustus näkyi myös siten, että työpaikalla kannustettiin kokeilemaan erilaisia työtehtäviä ammattitaidon kehittämiseksi.
Palaute lisäsi pitovoimaa
Viime aikoina monia aloja, myös kiinteistöpalvelualaa, on kohdannut työvoimapula. Tutkimuksessamme havaittiin palautteen saamisen olevan yhteydessä työnantajan vaihtoaikeisiin. Työntekijät, jotka kokivat saaneensa esihenkilöltä usein myönteistä palautetta, harkitsivat harvemmin työnantajan vaihtamista kuin ne, jotka eivät kokeneet saaneensa positiivista palautetta (28 % vs. 62 %). Tämä voi tuoda merkittävää kilpailuetua positiivisen palautekulttuurin omaaville työpaikoille.
Palautekulttuuria rakentamaan
Kenelle palautteen antaminen sitten kuuluu? Milloin palautetta tulisi antaa? Kulttuurin rakentaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan se luodaan yhdessä. Palautteen antaminen ei ole pelkästään esihenkilön tehtävä, vaan se kuuluu kaikille työpaikalla. Positiivisen palautekulttuurin luomisessa voi lähteä liikkeelle vaikka siitä, että antaa itse palautetta työkaverilleen. Palautetta kannattaa myös pyytää ja opetella ottamaan vastaan.
Työpaikalla, jossa on psykologisesti turvallinen ilmapiiri, on helppo antaa sekä myönteistä että rakentavaa palautetta puolin ja toisin. Rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen voi olla vaikeaa, mutta sitä on mahdollista harjoitella. Oikealla tavalla annettuna se auttaa palautteen saajaa kehittymään työssään. Kannustavaa palautetta kannattaa antaa aina, kun siihen on aihetta.
Edellä esitetyt tulokset perustuvat Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla tutkimuksen kyselyyn, joka toteutettiin toukokuussa 2021. Mukana analyyseissa oli 858 kiinteistöpalvelualan työntekijää, jotka olivat joko koko- tai osa-aikaisesti töissä. Tutkimuksen toteutti Työterveyslaitos, ja sen rahoittaa Työsuojelurahasto, Palvelualojen ammattiliitto ry, Kiinteistötyönantajat ry ja Matkailu- ja ravintolapalvelut (MaRa ry) sekä Työterveyslaitos.
Lisätietoja:
Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla
Kirjoittajat:
Irmeli Pehkonen, FT, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos
Minna Savinainen, TtT, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos