Koronapandemialla on pitkäaikaisia vaikutuksia työelämään ja työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Näin uskovat eri tehtävissä toimivat koulutuksen ja työelämän asiantuntijat, joiden näkemyksiä selvitettiin Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) jäsenille tehdyllä kyselyllä. Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan, miten koronapandemia vaikuttaa osaamis-, koulutus- ja työvoiman tarpeisiin seuraavan 5–9 vuoden aikana.
Kaikista kyselyyn vastanneista lähes 90 % koki, että pandemia tulee jättämään jälkeensä merkittäviä rakenteellisia (17,4 %), selviä (44,3 %) tai joitakin välillisiä (28,9 %) pitkäaikaisvaikutuksia. Muutokset voivat koskea esimerkiksi tuotteita ja palveluita, tuotantotapoja, toimialojen välistä työnjakoa, ammattirakenteita, johtamista tai toiminnan organisointia.
Vain 4 % vastaajista katsoi, ettei pitkäaikaisvaikutuksia ole syntynyt. Lisäksi 5,4 % oli sitä mieltä, että mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia on vielä liian aikaista ennakoida.
– Koronakysely antaa meille arvokasta tietoa työelämään ja koulutukseen liittyvistä tarpeista vaiheessa, jossa pandemian hoidosta ollaan siirtymässä sen jättämien vaikutusten arviointiin sekä syntyneiden oppimis- ja osaamisvajeiden paikkaamiseen, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä.
Vaikutusten suuruus vaihtelee toimialaoittain
Toimialojen välillä esiintyi odotetusti vaihtelua. Esimerkiksi rakennus- ja ympäristöaloilla yksikään vastaajista ei nähnyt pandemian aiheuttaneen merkittäviä rakenteellisia vaikutuksia omalla alallaan. Sen sijaan matkailu-, ravitsemus- ja majoitusalojen asiantuntijoista peräti 84 % arvioi pitkäaikaisvaikutukset joko rakenteellisesti merkittäviksi tai vähintään selviksi.
Jopa 95 % matkailu-, ravitsemus- ja majoitusalan vastaajista arvioi pandemian vaikuttavan toimialojen ammatti- ja tehtävärakenteeseen. Tämä voi näkyä muun muassa jonkun ammattiryhmän koon kasvuna tai tehtävien siirtymisenä ammattikunnalta toiselle. Esimerkiksi pandemian myötä yleistyneen etätyön uskotaan vaikuttavan jatkossa henkilöstö- sekä lounasravintoloiden toimintaan, mikä voi näkyä tehtävärakenteiden muutoksena.
Rakennus- ja ympäristöalalla yksikään vastaajista ei pitänyt vaikutuksia merkittävinä.
Useimmilla aloilla vastaukset jakautuivat tasaisemmin. Esimerkiksi luonnonvara-aloilla hieman alle puolet vastaajista näki pandemialla olevan joko jonkin verran tai ei juurikaan vaikutusta alansa ammatti- ja tehtävärakenteeseen.
Digitaitoja vahvistettava
Toimialasta riippumatta vastauksissa painotettiin sitä, että lähitulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä enenevissä määrin digitaitoja. Kaikista vastaajista 54,6 % katsoi digiosaamisen korostuvan pandemian seurauksena merkittävästi ja 36,7 % katsoi sen vähintään nostavan merkitystään. Vain 6,7 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei pandemia ole juurikaan vaikuttanut työelämän digitaalisiin osaamisvaatimuksiin.
Pandemian nähtiin synnyttäneen tarpeita myös uudelle tai entistä laajemmalle osaamiselle. Eniten mainintoja keräsivät etätyöhön ja -osallistumiseen liittyvät taidot (esimerkiksi hybridityötaidot), digi- ja dataosaaminen, tekoälyn hyödyntäminen sekä terveysturvallisuus- ja hygieniaosaaminen.
Uusille tutkinnoille tai joistakin tutkinnoista luopumiselle ei katsottu olevan tarvetta. Sen sijaan vastaajat olivat sitä mieltä, että monia tutkintoja tulisi päivittää. Osa myös koki, että on vielä liian aikaista arvioida pandemian vaikutuksia tutkintojen kehittämisen näkökulmasta.
– Koronakysely on ensimmäinen osa Osaamisen ennakointifoorumin kuluvan toimikauden työtä, joka tukee muun muassa työvoiman keskipitkän aikavälin kysynnän ja tarjonnan ennakointimallin kehittämistä. Tässä työssä koostetaan ja jalostetaan kattavasti ennakointitietoa muun muassa toimintaympäristön muutoksista, tutkintotarpeista sekä työvoiman osaamis- ja koulutustarpeista, toteaa OEF:n ohjausryhmän puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Petri Lempinen.