Pimeä työ aiheuttaa Suomessa vuosittain satojen miljoonien eurojen verovajeen, altistaa työntekijöitä työperäiselle hyväksikäytölle ja vääristää yritysten välistä kilpailua.
Yksi tehokas keino pimeän työn torjumiseksi olisi laajentaa rakennusalalta ja telakoilta tuttua veronumeromenettelyä kiinteistöpalveluihin sekä matkailu- ja ravintola-aloille.
Pimeässä työssä laiminlyödään vero- ja työnantajavelvoitteita, kun työntekijän palkkaa ei ilmoiteta tulorekisteriin tai se ilmoitetaan vain osittain. Suomessa pimeää työtä tehdään vuosittain noin 900–1400 miljoonan euron edestä. Se tarkoittaa 300–480 miljoonan euron vajetta verotuloihin ja sosiaaliturvarahastoihin.
Pimeän työn yhteydessä ilmenee usein muutakin talousrikollisuutta, työperäistä hyväksikäyttöä ja pahimmillaan ihmiskauppaa. Erityisen alttiita työperäiselle hyväksikäytölle ovat ulkomaalaiset työntekijät. Puutteellinen kielitaito, riippuvuus työnantajasta ja heikko suomalaisen työelämän tuntemus estävät heitä usein hakemasta parannusta tilanteeseensa.
Velvoitteitaan väistelevät yritykset vääristävät toimialojensa kilpailua polkemalla hintoja ja työehtoja. Rehellisten yritysten on vaikea menestyä tällaisessa toimintaympäristössä, ja se heijastuu myös palkanmaksuvaraan ja työehtoneuvotteluihin.
Veronumeromenettely otettiin käyttöön alun perin rakennusalalla vuonna 2012, ja se laajennettiin koskemaan laivanrakennusalaa vuonna 2022. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa julkisen rekisterin sekä tunnistekorttien avulla työnantaja- ja verovelvoitteiden toteutuminen toimialoilla, joilla ulkomaisen työvoiman osuus on huomattava ja harmaan talouden riski kohonnut.
Rekisteri luo ulkomaalaisille työntekijöille viranomaiskontaktin ja tuo heidät verovalvonnan piiriin. Viranomaiskontaktin hyöty korostuu tulevina vuosina, kun vireillä oleva lakimuutos mahdollistaa entistä laajemman tiedonvaihdon Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisen välillä.
Tunnisteiden käyttöön liittyvällä oma- ja vertaisvalvonnalla voidaan ehkäistä pimeän työn käyttöä. Työnantajien ja viranomaisten lisäksi myös asiakkaat, työtoverit ja kilpailijat voivat tunnisteen ja julkisen rekisterin avulla varmistaa, että työntekijä kuuluu veronumerorekisteriin.
Rakennusalalla veronumeromenettely on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi torjua harmaata taloutta. Yhdessä käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden sekä työntekijä- ja urakkatietojen ilmoittamisen kanssa se on kasvattanut alan verokertymää peräti sata miljoonaa euroa vuodessa. Viranomaisten tiedossa olevien palkkojen summa on etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla kasvanut enemmän kuin työntekijämäärän muutosten nojalla on selitettävissä.
Kiinteistöpalveluissa ja matkailu- ja ravintola-alalla korostuvat monet pimeän työn riskitekijät: työvoimavaltaisuus, ulkomaalaisten työntekijöiden suuri osuus ja lyhyet tai muuten epätyypilliset työsuhteet. Veronumeromenettelyä ei silti ole päädytty laajentamaan näille aloille.
Menettelyä muokattiin jo edellisessä laajennuksessa vastaamaan laivanrakennusalan erityispiirteitä, eivätkä tarvittavat muutokset ole suuria. Asiakaspalvelutehtävissä työskentelevien tunnistekorteissa henkilötiedot tulisi korvata tunnistenumerolla yksityisyydensuojan ja työturvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi rekisteriin olisi hyödyllistä lisätä ajantasainen tieto työluvan voimassaolosta.
Veronumerorekisterin laajentaminen ei yksin riitä torjumaan pimeää työtä. Verottaja, työsuojeluviranomaiset ja poliisi tarvitsevat lisäresursseja, jotta järjestelmä toimii ja epäkohtiin voidaan puuttua.
Rakennusalan esimerkki osoittaa, että pimeän työn torjunta on kustannustehokas tapa vahvistaa julkista taloutta. Se on muutenkin välttämätöntä, jotta Suomessa voidaan luottaa tasapuoliseen kilpailuun ja turvalliseen työelämään.
Kirjoitus on alun perin julkaistu vieraskynä-kirjoituksena Helsingin Sanomissa 20.4.2026. Kirjoituksen ovat laatineet toimitusjohtaja Pia Gramén, Kiinteistötyönantajat ry, toimitusjohtaja Timo Lappi, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry ja puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen, Palvelualojen ammattiliitto PAM.