– Glyfosaatista ja sen kuormittavuudesta on saatu uutta tutkimustietoa viime vuosina runsaasti. Haluamme huolehtia ympäristön ohella niin henkilöstömme kuin alueita käyttävien ihmisten turvallisuudesta, joten tämä päätös on ajankohtainen juuri nyt, sanoo L&T:n viherpalveluiden liiketoimintapäällikkö Satu Sokkinen.
Viime vuosinakaan glyfosaattia ei ole käytetty esimerkiksi päiväkotien pihoilla tai pohjavesialueilla.
– Sade- ja varsinkin tulvavedet saavat aineet kuitenkin liikkumaan. Ei ole mitään syytä rajata vain osaa alueista ulkopuolelle. Kaikilla meillä on oikeus puhtaampaan ympäristöön.
Asennemuutosta tarvitaan
Lassila & Tikanojalla muutos nähdään osana suurempaa arvokeskustelua ja välttämätöntä, yhtä yritystä laajempaa muutosta.
– On hyvin tavallista odottaa hyvinkin kliinistä ilmettä viheralueilta ja nurmikkoalueita ilman voikukkia. Me ihmiset olemme tehokkaasti ulkoistaneet tietyt kasvit rikkakasveiksi ja samalla ehkä unohtaneet, että ne ovat tavallinen osa luontoa: kasveja, jotka tavallaan kasvavat meidän vinkkelistämme vain väärässä paikassa. Nyt tarvitaankin asennemuutosta juuri siihen, miltä viheralueiden odotetaan yleisesti näyttävän tulevaisuudessa ja minkälaisia kasveja missäkin saa kasvaa.
– Viheralueiden kunnossapitoon liittyen tiedetään, että tehokkaita kemiallisia torjunta-aineita on vain vähän. Siksi glyfosaatti on ollut helppo ratkaisu, jonka on aikaisemmin ajateltu hajoavan nopeasti vaarattomaksi ympäristössä. Kysymys kuuluukin nyt: miten samaisella ajankäytöllä pystytään tekemään tehokasta rikkakasvien torjuntaa? Vastaus on: ei mitenkään.
Sokkinen painottaa, että ympäristöteot ja ihmisen toiminnan vastuullistaminen vaativat laajaa asennemuutosta.
– Estetiikan arvioiminenhan tapahtuu pitkälti tavallisten kansalaisten toimesta. Asiakastyytyväisyys on meille ympäristöstä huolehtimisen ohella hyvin keskeistä. Luonnon tila vaatii meitä selkeästi siirtymään ’sliipatuista’ viherympäristöistä luonnonmukaisempien viherympäristöjen esteettiseen arviointiin.
Haasteet lisäävät riskejä
Ympäristöystävällisempien ratkaisujen etsiminen on alan toimijoille kuitenkin riski, sillä tilanne asettaa haasteita sekä kustannustehokkuudelle että asiakastyytyväisyydelle.
– Alkukesästä 2019 aloitettu muutos ei ole ollut ongelmaton, vaan tuotannon hitautta kitkennässä on ollut. Muutos ei tarkoita sitä, etteikö ulko- ja viheralueita edelleen hoidettaisi, vaan ylläpidon hoitoluokkia voisi olla samassa kiinteistössä useampia. Mielestäni luonnon monimuotoisuuden tuominen lähemmäs ihmistä myös palauttaisi läheisen suhteemme luontoon. Arvokeskustelua tulee käydä asiakkaidemme kanssa, jotta asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys taataan.
– Me aiomme nyt johtaa koko alaa paremman tulevaisuuden äärelle. Muutos on otettu vastaan erittäin hyvin. Sekä asiakkaamme että viheralueiden loppukäyttäjät, eli esimerkiksi taloyhtiöiden asukkaat, ovat näissä asioissa erittäin valveutuneita. Vaikka tämä konkretisoituu asiakkaillemme osittain myös korkeampana hintana lisääntyneen työmäärän myötä, he ymmärtävät ympäristön suojelemisen yhteisen vastuun sekä sen mukanaan tuoman lisäarvon tarpeellisuuden. Meidän on pakko toimia, ja tämä vaatii kokonaisen viherkulttuurin muutosta.
Kohti rikkaampia elinympäristöjä
Lassila & Tikanoja palvelee hyvin erilaisia asiakkaita aina teollisuuskiinteistöistä liike- ja asuinkiinteistöihin. Muutos onkin haastanut yritystä pohtimaan uudelleen viheralueiden ylläpidon ja kiinteistöhuollon kokonaiskuvaa.
– Ymmärrämme hyvin, että esimerkiksi autoliikkeen asfalttipihan odotetaan toisintavan myytävien autojen brändien laatulupauksia. Toisaalta taas päiväkodin piha-alueen odotetaan täyttävän täysin toisenlaisia turvallisuus-, käytettävyys- ja elämyksellisyysvaatimuksia. Samaan aikaan voidaan avata keskustelua siitä, pitääkö asuinkiinteistön piha-alueen olla tasaista nurmikkoa, vai voiko osa aluetta olla esimerkiksi elinympäristönä rikkaampaa niittyä.
Lisätietoja:
Satu Sokkinen, viherpalveluiden liiketoimintapäällikkö, Lassila & Tikanoja, 010 637 6342, satu.sokkinen@lassila-tikanoja.fi