Vietämme suuren osan ajastamme sisätiloissa – kotona, päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikalla – joten tilojen siisteydellä on iso vaikutus viihtyvyyteemme, toimintakykyymme ja terveyteemme.
Tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, erilaiset taudit leviävät helposti. Esimerkiksi jokatalvinen influenssaepidemia sairastuttaa noin 5-15 prosenttia aikuisväestöstä. Pelkkä aivastus voi tartuttaa henkilöitä useiden metrien säteellä, ja flunssavirukset voivat itää jopa 24-72 tuntia. Kysyimmekin puhtaanapidon ja siivoushygienian ammattilaiselta, RTK-Palvelu Oy:n koulutusasiantuntija Minna Kylliseltä, mikä rooli siivoojilla on epidemioiden ehkäisyssä.
– Rooli on tietysti aivan keskeinen, vaikka siivoojan työ jää meiltä usein havaitsematta. Siivoojan ammattitaito ja ammattiylpeys sekä erityisesti oikeat työtavat korostuvat silmälle näkymättömän mikrobilian puhdistamisessa, jo 30 vuotta alalla työskennellyt Kyllinen toteaa.
Avainasemassa epidemioiden ehkäisyssä on niin sanottu aseptinen työtapahygienia. Aseptisen työskentelyn avulla siivooja pystyy estämään mikrobien kasvun, poistamaan mikrobit pinnoilta ja jopa tuhoamaan ne.
– Olennaista on, että mikrobeja ja muuta likaa ei siivottaessa siirretä, vaan ne poistetaan, ja työssä edetään aina puhtaammilta pinnoilta likaisemmille, Kyllinen tähdentää.
Puhtaus on puoli ruokaa…
Ja joskus jopa koko ateria, ainakin siivoustyön toteutuksessa! Näin toteaa Kyllinen kouluttaessaan alan ammattilaisia korkean hygieniatason ylläpitämisessä. Siivoojan oma henkilökohtainen käsihygienia on olennainen osa oikeaoppista puhdistamista ja suojaa tietenkin myös siivoojaa itseään tartunnoilta.
– Puhtaita tekstiilejä käsitellään puhtain käsin ja likaisia suojakäsineet kädessä. Siivouskoneet puhdistetaan jokaisen käytön jälkeen ja puhtaiden siivoustekstiilien on pysyttävä puhtaina niin siivousvaunussa kuin siivouskeskuksessa, missä tulisi olla puhdas ja likainen puoli siivoustekstiileille ja -välineille, kertoo Kyllinen.
Ammattitaitoinen siivooja tunnistaa kulloinkin tarvittavan siivousmenetelmän ja puhdistamiseen käytettävät työvälineet. Esimerkiksi veden oikeanlainen annostelu siivoustekstiilien esivalmistelussa on tärkeää, sillä liika kosteus ja yhtä lailla liika kuivuus luovat kasvualustan mikrobeille. Kyllisen mukaan puhdistusaineita ei välttämättä tarvita joka tilanteessa tai paikassa, sillä nykyään laajasti käytössä olevat mikrokuituiset siivoustekstiilit pureutuvat oikeanlaisella mekaniikalla mikrobilikaan.
Tilat ja materiaalit vaikuttavat siivottavuuteen
Erilaisilla sisätiloissa ja toimintaympäristöissä on omia siivoukseen vaikuttavia erityispiirteitä ja puhtaanapidon kannalta on tärkeää riittävän hyvän hygieniatason säilyttäminen kaikissa olosuhteissa. Siivottavuus liittyy kiinteistön rakenneratkaisuihin ja siihen, että toimitiloissa on mahdollisimman vähän siivousta hidastavia esineitä ja tavaroita. Myös kaikki yleiset kosketuspinnat, kuten ovenkahvat, keräävät paljon mikrobilikaa päivän aikana.
Materiaalivalinnoilla on tutkitusti merkitystä infektioiden ehkäisyssä.
– Pöytien ja kaappien kaltaisten kovien ja sileiden pintojen hygieniasta on helpompi huolehtia kuin pehmeiden materiaalien, kuten säkkituolien, sohvien tai tyynyjen. Näitä on huomattavasti haasteellisempaa pitää mikrobiliasta puhtaana, Kyllinen toteaa.
Siivouksen tarve vähenee myös siten, että lian sisään kantautumista vähennetään.
– Sisäänkäyntien mattoihin kannattaa panostaa, niiden tulisi olla vähintään neljän askeleen mittaisia. Lisäksi kouluissa ja miksei työpaikoillakin olisi hyvä ottaa käyttöön sisäkengät tai -tossut, jottei ulkokenkien mukana tuleva hiekka ja sora ja muu lika kulkisi kenkien mukana ympäri rakennusta.
Muistetaan käsihygienia
Vaikka siivoojan työ pöpöjen tuhoamisessa ja tartuntojen ehkäisemisessä on keskeinen, Kyllinen korostaa influenssakaudella käsihygienian merkitystä.
– Huolellinen käsien pesu, kertakäyttönenäliinat ja aivastetaan tai yskitään käsivarteen. Nämä ovat yksinkertaisia asioita, joilla pöpöjen leviämistä voi ehkäistä, Kyllinen muistuttaa.
Faktoja
• Kaikilla pinnoilla elää silmälle näkymättömiä mikrobeja.
• Flunssavirukset voivat itää 24-72 tuntia, jona aikana tarttuminen tapahtuu.
• Norovirus pysyy hengissä jopa kaksi viikkoa pinnalla.
• Suurin osa, noin 80 prosenttia mikrobeista tarttuu käsien välityksellä.
• 70 prosenttia suomalaista pesee kätensä vessakäynnin jälkeen
• Infektiot leviävät ilmassa ilmavirtojen mukana, hengitysteitse esimerkiksi pisaratartuntana tai kosketuksessa: mikrobin voi siirtää kätensä välityksellä jopa seitsemälle eri henkilöille tai pinnalle.