Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n heinäkuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannetilanne on jatkanut paranemistaan kesän aikana. Koronasta eniten kärsinyt palveluala on nyt myös nousemassa jaloilleen.

”Suhdannetilanne on kesän aikana parantunut rajoituksista kärsineellä palvelualalla. Ensi kertaa koronakriisin aikana suurempi osuus yrityksistä näkee palvelualojen tilanteen kehittyvän parempaan suuntaan. Teollisuudessa vire on jatkunut myös hyvänä ja tilauskanta on ollut viimeksi näin hyvällä tasolla ennen finanssikriisiä. Sen sijaan rakentamisessa on odottavampi tunnelma”, toteaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Erot toimialojen ja yritysten välillä ovat yhä suuria. Vaikka näkymät ovat myönteiset syksyä kohden mentäessä, on nousu palveluiden näkymien piristymisen varassa. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdannenäkymät eivät ole enää niin kirkkaat kuin keväällä. Koska epidemia ei ole vielä ohitse, voi palvelualojen, ja sitä kautta koko elinkeinoelämän, suhdannenäkymä vaimentua loppuvuoden aikana.

”Teollisuuden ja rakentamisen vaisumpiin suhdannenäkymiin vaikuttaa osaltaan maailmaa vaivaava komponenttipula sekä raaka-aineiden hintojen nousu. Nämä tekijät toistuvat kysyttäessä suurimpia tuotannon kasvun esteitä. Kokonaisuutena suurin ongelma yrityksille on kuitenkin nopeasti esiinnoussut työvoiman saatavuus. Palvelualoilla työvoiman saatavuusongelmista raportoi ennätyksellisin suuri osuus (32 %) vastaajista eikä tilanne tule helpottamaan lähiaikoina, päinvastoin,” Pakarinen toteaa.

Työn verotusta alennettava

”Työn verotuksen alentaminen ja maltilliset palkankorotukset tuottavat ostovoiman kannalta parhaan lopputuloksen. Yhden veroprosentin alennus kauttaaltaan kaikissa tuloluokissa vastaa 4–5 %:n palkankorotuksia. Siksi hallituksen tulee budjettiriihessä tehdä päätös maltillisesta ansiotuloverotuksen keventämisestä vähintään 0,25 %:lla. Tämä olisi myös rakentava viesti syksyllä käynnistyvälle työmarkkinoiden liittokierrokselle,” EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies esittää.

Syksyllä alkava liittokierros on järjestyksessään kolmas perättäinen toimialoittainen käytävä työmarkkinakierros. Korona on kohdellut yrityksiä eri tavoin ja monilla aloilla on vielä syvä kriisi päällä. On tärkeää, että tämä huomioidaan tehtävissä ratkaisuissa. Yhteistä kaikille toimialoille ja yrityksille on tavoite lisätä paikallista, yritystasolla tehtävää sopimista.

”Paikallisen sopimisen edistäminen on perusteltua sekä koronasta toipumisen vuoksi että meidän kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisen takia,” Häkämies jatkaa.

EK:n Suhdannebarometrin vakavin viesti on pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Työvoimapula oli olemassa jo ennen koronaa, mutta nyt se on vieläkin kovempi. Työvoiman saatavuus uhkaa tyrehdyttää talouden kasvun. Budjettiriihestä odotetaan päätöksiä, joilla tähän viestiin vastataan.

”Ulkomaisen työvoiman lupaprosessien nopeuttaminen edellyttää lisärahoitusta maahanmuuttovirastolle, jolla häpeälliset jonot voidaan purkaa. Lisäksi tarvitaan työttömyysturvan porrastamista, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattaa. Riihessä pitää tehdä myös päätöksiä täsmäkoulutuksesta kuten hoiva-avustajien kouluttamisesta sotealalle,” Häkämies vaatii.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä heinäkuussa 2021 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 160 yritystä, joilla on Suomessa noin 270 000 työntekijää.

Alkuperäinen tiedote EK:n sivuilla.