Valtioneuvosto valmistelee asetusta, jossa päätetään, mille aloille työttömäksi jääneet ulkomaalaiset voisivat työllistyä, vaikka heidän työlupansa olisi alun perin myönnetty muuhun työhön. Työnteon helpottaminen on hyvä tavoite, mutta esitetty tapa määritellä alat valtakunnallisesti on ongelmallinen.
Luonnoksessa työvoimapula-alat on valittu tilastollisella menetelmällä, jonka mukaan yhdeksällä ammattialalla esiintyy työvoimapulaa koko maassa. Työvoimapula-alat olisi kuitenkin syytä määritellä alueellisesti, kuten nykyiset työlupalinjaukset.
”Työvoimapula näkyy eri tavalla eri puolilla Suomea, joten myös työvoimapula-alojen määrittelyssä alueellisuus on otettava huomioon. Esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla työvoimapula on todellinen, mutta se painottuu alueittain eri tavalla”, Kiinteistötyönantajien johtava asiantuntija Tiia Brax kommentoi.
Pelkkä tilastotieto, kuten Työmarkkinatorin työpaikkailmoitukset, ei riitä työvoimapulan arviointiin. Suurin osa yksityisen sektorin työpaikoista ilmoitetaan muualla, joten ne eivät näy näissä tilastoissa. Nykyisessä asetuksessa yritysten käytännön kokemukset työvoimapulasta jäävät liian vähälle huomiolle.
Työllistymistä toimialojen sisällä on helpotettava
Esitetty asetus rajaa työnteko-oikeuden tarkasti tietyille ammateille. Tämä voi estää ulkomaalaisten työntekijöiden työllistymisen muihin tehtäviin saman työnantajan palveluksessa tai toimialan sisällä, vaikka töitä olisi tarjolla.
Esimerkiksi kiinteistöpalveluala on monipalveluala, jossa työntekijöiden osaamista hyödynnetään joustavasti eri tehtävissä, kuten siivouksessa, kiinteistönhoidossa ja aulapalveluissa.
”Työnteko-oikeuden pitäisi joustaa paremmin, sillä käytännön työelämässä sama työntekijä voi tehdä monta eri tehtävää saman päivän aikana. Vain tiiviillä yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa voidaan varmistaa, että työllistymistavoitteet toteutuvat myös käytännössä”, Brax summaa.
Lue lisää lausunnostamme.