Kuntayhtiöiden olemassaolon tarkoitus on tuottaa palveluja omistajalleen. Jos kapasiteettia jää yli, saa sen hankintalain säännösten mukaan myydä markkinoille tietyin ehdoin. Suomessa kuntayhtiöt tarjoavat palveluja hyvin laajalti: ne myyvät muun muassa sote-palveluita, siivousta, kiinteistöhuoltoa, ateriapalveluita, jätehuoltopalveluita, infraa ja pysäköintiä sekä ict- ja taloushallintopalveluja.
Sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueilla perustetaan julkisesti omistettuja yhtiöitä ja ostetaan niiden osakkeita. Usein tavoitteena on hankintalain mukaisten kilpailutusten välttäminen, mikä johtaa verorahojen tuhlaukseen ja yksityisen yritystoiminnan vaikeutumiseen.
Muutosta Haatainen on perustellut sillä, että joillakin alueilla on ”markkinapuute” palveluista. Tästä ei ole mitään näyttöä. On vaikea uskoa, että tänä päivänä ei olisi tarjontaa ja että koronan kurittamat yritykset eivät olisi valmiina kasvuun. Vielä vaikeampaa on uskoa, että olisi koko maata koskeva markkinapuute, joka edellyttää hankintalain muuttamista. Jos jollakin alueella on markkinapuutetta joistakin palveluista, siihen on jo olemassa yksinkertainen työkalu – hankintalaissa säädetty avoimuusilmoitus. Jostain syystä tämä erinomainen työkalu on jäänyt lain kuolleeksi kirjaimeksi.
On ennenkuulumatonta, että työministeri ylenkatsoo sidosryhmien kanssa käytävän keskustelun tarpeellisuuden näin merkittävässä asiassa. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on valmistellut hyvässä yhteistyössä hankintalain nk. korjaussarjan, mutta ulosmyyntirajojen nostaminen ei ole ollut esillä vaan Haatainen on ajanut sitä työryhmän ohi. Haatainen on korostanut kolumnissaan 4.2.2022, että hankintalain muutokset tähtäävät vastuullisiin julkisiin hankintoihin. Mikä tässä on vastuullista? Haatainen perustelee esitystään Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksellä, joka ei ole edes valmis.
Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on luoda elinkeinoelämälle edellytyksiä. On surullista, että työministeri haluaa tässä taloustilanteessa vaikeuttaa elinkeinotoimintaa, ja sitä kautta yritysten investointeja ja työllistämistä.
Lainvalmistelussa on nyt otettava aikalisä tämän ehdotuksen osalta. Markkinapuutteen olemassaolo ja ulosmyynnin markkinavaikutukset tulee selvittää perusteellisesti ennen kuin tehdään yritysten kannalta kohtalokkaita päätöksiä.
Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät
Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
Minna Vanhala-Harmanen, Perheyritysten liitto
Timo Lappi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajat Palta
Pia Gramén, Kiinteistötyönantajat
Merru Tuliara, Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL
Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset
Otto Lehtipuu, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP
Ulla-Maija Rajakangas, Hyvinvointiala HALI
Aleksi Randell, Rakennusteollisuus ja Paavo Syrjö, INFRA ry
Panu Tast, NÄE ry
Satu Grekin, Suomen Kuntoutusyrittäjät