Bralevassa asenne ja työmotivaatio merkitsevät koulutodistuksia enemmän. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä ryhmänjohtajat Nico Hartonen ja Santeri Arousva, jotka molemmat ovat aloittaneet työt Bralevassa ilman alan koulutusta ja suorittavat parasta aikaa kiinteistöhuoltoalan perustutkintoa oppisopimuskoulutuksena.
– Olen tehnyt rakennusalalla monenlaisia hommia viimeiset kymmenen vuotta. Koronan aikana jouduin lomautetuksi, jolloin vanha kaverini vuosien takaa kutsui kahville Bralevaan. En tiennyt tullessani, että se olikin työhaastattelu, naurahtaa Nico Hartonen.
– Muutin Espooseen opiskelemaan sosionomiksi. Asuin Soukan toimiston naapurissa ja kun tuli aika löytää kesätöitä, kävelin kauppareissulla sisään kysymään niitä. Sen kesän jälkeen sosionomin opiskelut jäivät ja nyt odotan innolla, että pääsen jatkamaan kiinteistöpalvelualan opintoja alan ammattitutkintoon, kertoo Santeri Arousva.
Molemmat miehet hehkuttavat alaa: siistii hommaa, monipuolisia töitä, ei kahta samanlaista päivää vilahtavat puheissa tuon tuosta.
Sami Turunen, huoltopalveluiden liiketoimintajohtaja, osallistuu keskusteluun ja kertoo oman tarinansa alalle tulosta. – Molemmat vanhemmat työskentelivät aikoinaan talonmiehinä Töölössä. Ehkä sieltä jäi muistijälki pienen pojan mieleen, vaikka oma polku veikin ensin ravintola-alan opintoihin ja töihin. Ajauduin sitten kuitenkin kipa-alalle ja mieli muuttui.
Bralevassa työskennellään ryhmissä
Useissa kiinteistöpalveluyrityksissä kiinteistönhoitajalla on omat kiinteistöt, joista henkilö yksin vastaa. Bralevassa työt hoidetaan 3–4 hengen ryhmissä, jotka vastaavat tietyn alueen kiinteistöistä. Braleva käyttää työohjausjärjestelmää töiden vastaanottamiseen, kuittaukseen ja laskutukseen. Koko prosessi hoituu kännykällä tien päällä.
– Meidän tyypillinen työpäivämme alkaa toimistolta ennen kello seitsemää, jolloin tsekataan mitä työmääräimiä järjestelmästä löytyy. Osa porukasta lähtee tekemään kiinteistökierroksia, osa esimerkiksi nyt kesäaikaan leikkaamaan nurmikkoja ja osa tekee järjestelmässä olevia keikkoja, kertoo Nico.
– Kiinteistökierros pitää sisällään kohteen yleiskatselmuksen. Kierretään tekniset tilat, kellarikäytävät, katsotaan, että kaikki on kunnossa. Öljytään lukkoja, vaihdetaan lamppuja, tsekataan tulevia korjaustarpeita, luonnehtii Sami ja jatkaa: – vähintään kerran viikossa käydään kierroksella joka kohteella. Nykyaikainen kiinteistönhoito onkin parhaimmillaan sitä, että pyritään estämään huollon tarve hyvällä kiinteistöjen ennakoivalla ylläpidolla.
Millaista osaamista alalla tarvitaan?
– Mehän olemme yrityksen näkyviä käyntikortteja, kun kuljemme kaduilla ja pihoilla. Asukkaille on tärkeää näyttää, että olemme kiinnostuneita juuri hänen asiastaan. Tässä työssä pitää osata organisoida töitä ja ihmisiä. Sosiaaliset taidot ja viestintä ovat keskiössä, puhuvat miehet kuin yhdestä suusta.
– Monipuolisuus on ehkä kuvaavin sana tästä työstä. Yhtäältä teemme näkyvää työtä, vaikka asukkaan vessanpönttöä avaamassa ja toisaalta toimitaan näkymättömissä kuten IV-konehuoneessa tsekkaamassa automaatiojärjestelmää.
Valitettavan usein huollon työstä näkyy vain ulkoalueiden hoito. – Se mitä tehdään rakennuksen sisällä, näkyy vain harvalle, toteaa Sami. Teknisiä taitoja tarvitaan, kun tulee ymmärtää monia eri järjestelmiä, mutta samaan aikaan ihmisläheisyyttä, koska ihmiset ne siellä kodeissa asuvat. Ovia avataan niin asukkaille, poliisille kuin ambulanssillekin ja näin nähdään koko elämän kirjo.
Ryhmänjohtajina sekä Santeri että Nico haluavat olla tasapuolisia, rentoja ja mahdollistaa tiimiläisilleen onnistumisen edellytykset. Ryhmät on muotoutuneet kuin pieniksi perheiksi ja yhteinen huumori lujittaa porukkaa entisestään.
Mikä tässä työssä on parasta – ja mitä haluaisit muuttaa?
– Tyytyväiset asukkaat, onnistumiset työssä ja monipuoliset työtehtävät ovat vastauksia, kun kysyin Nicolta ja Santerilta, mikä on parasta tässä työssä. – Jos voisin muuttaa jotain, perehdyttämiseen kiinnittäisin vielä enemmän huomiota. Ammatinkuva tässä työssä on laajin, mitä olen työelämäni aikana nähnyt ja näin alan ulkopuolelta tulleena pidän työhön perehdyttämistä erittäin tärkeänä, kertoo Nico.
– Tämä ala ei nauti varsinaisesti kansansuosiota. Ehkä koska kiinteistöpalveluala ei ole mediaseksikästä, sen hyvistä puolista ei mediassa kerrota. Koulusta tulee ihmisiä, mutta mihin he katoavat? Työ on duunarihommaa, jonka olemassaoloa ei huomata ennen kuin jokin asia on tekemättä, luonnehtii Sami ja toivoo, että alasta puhuttaisiin enemmän ja positiivisemmin. – Alan digitaalisuuteen haluaisin parannusta. Kohteen sopimuksen tiedot olisi hyvä olla yksinkertaisemmin saatavilla ja selkeämmin löydettävissä, sillä jokaisella kiinteistöllä on erilaiset sopimukset palveluiden sisällöistä, kertoo Santeri.
Työstä palautuminen on tärkeää
Lapset ja perhe oli vastaus, kun kysyin, miten palaudut työstä vapaa-ajalla. – Lähden lasten kanssa metsään kävelemään ja hakemaan luonnosta voimaa. Lisäksi musiikki on minulle lähes toinen ammatti, kertoo Nico hymyssä suin. – Myös minulla on kaksi pientä lasta kotona, joiden kanssa harrastan kaikenlaista, toteaa Santeri.
Yhdessä ollaan enemmän
Kaikki haastatellut painottavat yhteistyön voimaa. Perehdytys yritystasolla on uudistettu ja yhteishenkeä luodaan kuukausittaisilla koko yrityksen Braleva-tuokioilla, joissa muun muassa palkitaan henkilökunnan ehdotuksien perusteella kuukauden työntekijä. – Huolto ja siivous tekevät myös saumatonta yhteistyötä kiinteistöillä. Viestimme puolin ja toisin, jos esimerkiksi lamppu on palanut jostain tai siivouksen osalta olisi tarvetta käydä paikan päällä, painottavat koko porukka haastattelun päätteeksi.