EK on teettänyt konsulttiyhtiö Deloittella selvityksen, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia liiketoimintavaikutuksia ja riskejä vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen skenaariotyö, joka on tehty elinkeinoelämän keskeisten toimialojen näkökulmasta puhtaasti yritystoiminnan muutoksiin keskittyen.
Maailmalla riehuvat metsäpalot, tulvat ja Suomen talvimyrskyt ovat varhaisia esimerkkejä ilmiöistä, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä ilmastonmuutoksen seurauksena. Nykyisellä ilmastopolitiikalla ja -toimenpiteillä maailma etenee kohti yli 3 asteen lämpenemistä. Se tarkoittaa suomalaisyrityksille yhtäaikaisia investointitarpeita sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen.
Mihin yritysten on syytä varautua?
Deloitten selvityksessä tarkasteltiin vuotta 2050 erilaisten skenaarioiden avulla (1,5 ja 4 asteen lämpenemispolut sekä erilaiset kauppapoliittiset kehityskulut). Analyysi osoitti, että ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset (sääolot, ympäristömuutokset) aiheuttavat yrityksille vuoteen 2050 mennessä huomattavia muutoksia raaka-aineiden saatavuudessa, logistiikkareiteissä ja tuotannon sijoittumisessa. Sen rinnalla on varauduttava ilmastonmuutoksesta johtuviin epäsuoriin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat eri toimialojen kannattavuuteen, investointien rahoitettavuuteen, väestön muuttoliikkeisiin ja osaajien saatavuuteen.
Yhdeksän eri toimialan näkökulmat huomioiden tunnistettiin todennäköisiä ilmiöitä ja riskejä, joihin suomalaisten yritysten kannattaa varautua:
- Teollisuus kärsii ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksia palvelualoja enemmän. Toimitusketjujen muutokset, raaka-aineiden hinnan nousu ja arvaamattomat tuotanto-olosuhteet muissa maanosissa vaikuttavat suoraan teollisen toiminnan kannattavuuteen. Palvelualoille vaikutukset tulevat epäsuorasti yleisen taloustilanteen ja esimerkiksi kulutuskehityksen kautta.
- Vähähiilinen ja voimakkaasti sähköistyvä yhteiskunta muuttaa energiajärjestelmän toimintaa ja vaatimuksia merkittävästi. Tarvittavien energiainvestointien toteutumiseen vaikuttaa toimintaympäristön ennakoitavuus ja eri toimialojen energiatarve tulevaisuudessa.
- Väestöliikkeet kasvavat jyrkästi vuoteen 2050 mennessä, jos laajoista alueista tulee asuinkelvottomia tai työskentelyolosuhteista sietämättömiä. Maahanmuutto vaikuttaa yritysten työvoiman saatavuuteen mutta myös kotimaiseen kysyntään.
- On varauduttava siihen, että ilmastopolitiikka linkittyy entistä vahvemmin kauppapolitiikan ja geopolitiikan kanssa. Vientivetoisen maamme kannalta on iso ero siinä, lähtevätkö maailman maat tavoittelemaan päästövähennyksiä avoimen kaupan ja yhteistyön kautta vai syveneekö protektionismi.
- Vähäpäästöisten teknologioiden t&k-edelläkävijyys voi tuoda Suomelle huomattavaa kansainvälistä menestystä. Se edellyttää kuitenkin lisää panostuksia ja onnistumisia niiden kaupallistamisessa.
- Ilmastonmuutos voi vahvistaa maamme investointivetovoimaa. Suomen on tärkeää profiloida itseään vähäisten ilmastoriskien ja kestävien sijoituskohteiden maana. Teknologisen osaamisen ohella uskottavuutta lisää valtion ja yksityisen sektorin yhtenäinen sitoutuminen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.
Välillisiä vaikutuksia palvelualoille
Palvelusektorin osuus Suomen kansantaloudelle on suuri – yksityisten palvelujen osuus Suomen kokonaistuotannosta on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyisivät palvelualoilla pääosin välillisesti, talouden suhdanteissa ja palvelujen kysynnässä. Skenaariotyössä huomioitiinkin erityisesti kauppapolitiikan suunta ja eri tulevaisuudennäkymien vaikutus suhdanteisiin.
Vuoteen 2050 mennessä digitalisaatiokehitys edistää paitsi yhä useampien palvelujen vientiä myös niiden tuontia. Raportin mukaan erityisesti vapaan kaupan skenaariossa kilpailu palvelumarkkinoilla kasvaisi digitalisaation tuomien kansainvälisten kilpailijoiden tullessa markkinoille. Samalla toki kotimaisten palvelujen vienti ulkomaille helpottuisi. Uhkana voidaan nähdä isojen kaupallisten toimijoiden vahvistuminen, ja toisaalta digitalisaation myötä jopa tiettyjen palvelualojen siirtyminen pois Suomesta.
Niin sanotussa neljän asteen skenaariossa maahanmuutto Suomeen kasvaa merkittävästi. Tällä on positiivinen vaikutus palvelualoille työvoiman saatavuuden näkökulmasta, mutta maahanmuuttajien työllistäminen edellyttää isoa panostusta heidän integrointiinsa, koulutukseensa ja kielitaitoonsa.