Kiinteistötyönantajat ry pitää ammatillisen koulutukseen reformiin liittyviä, vaativia uudistuksia tärkeinä. Mittavaa uudistusta on tehty useita vuosia, ja moni hallituksen esitysluonnoksessa suunniteltu muutos on kehittynyt työn kuluessa myönteiseen suuntaan. Kiinteistötyönantajat ry on ollut aktiivisesti mukana uudistuksen eri vaiheissa, mutta haluaa vielä nostaa lausunnossaan esille muutaman, työelämän kannalta keskeisen kohdan, joiden se katsoo vaativan lisäpohdintaa ennen kuin esitys jätetään eduskunnalle.
Järjestämisluvat
Tutkintojen ja koulutuksen järjestämistä koskevan 3 luvun mukaan järjestämisluvassa määrättäisiin ne tutkinnot jotka koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä kattaa, eli ne tutkinnot, joita koulutuksen järjestäjällä on oikeus myöntää ja joihin valmistavaa tutkintokoulutusta se voi antaa. Kiinteistöpalvelualan kaltaiselle valtakunnalliselle monipalvelualalle on tärkeää, että sekä oman toimialan että sen lukuisten rajapinta-alojen ammatillista koulutusta on saatavilla helposti ja kattavasti eri puolilla Suomea. Koulutuksen työelämälähtöisyys ei toteudu riittävällä tavalla, jos koulutuksen järjestäjälle ei ole myönnetty järjestämislupaa sellaiselle, kiinteistöpalvelualan kannalta keskeiselle rajapinta-alan tutkinnolle, jonka tutkinnon osia pitäisi pystyä yhdistelemään poikkitieteellisesti oman alan tutkintoon työelämän tarpeeseen vastaavan osaamiskokonaisuuden aikaansaamiseksi.
Työpaikalla järjestettävä koulutus
Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on lisätä työpaikalla järjestettävää koulutusta nykyisestä. Kiinteistöpalvelualan toimijoiden näkökulmasta edes jonkinasteinen tavoitteeseen pääsy edellyttäisi huomattavasti enemmän käytännön tukea työnantajille kuin hallituksen esityksessä on ehdotettu. Kiinteistöpalveluala on hyvä esimerkki alasta, jolla toimii muutamien, tuhansia työllistävien yritysten lisäksi satoja pk-yrityksiä ja tuhansia mikroyrityksiä. On sanomattakin selvää, että työpaikalla järjestettävää koulutusta ei voida mallintaa vain yhdellä tavalla. Työpaikalla tapahtuva koulutus haastaa erityisesti kaikkein pienimmät, mutta myös muun kokoluokan yritykset. Työpaikkaohjaajien ja yritysten muun henkilöstön koulutukseen liittyvä ”ylimääräinen” resursointi sekä työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta yrityksille koituvat monenlaiset piilokuluerät on jätetty hallituksen esityksessä kovin vähälle huomiolle. Kiinteistötyönantajat ry näkee tarpeelliseksi, että hallituksen esitysluonnosta tarkistetaan vielä yritysten erilaisten tarpeiden ja yrityksille koituvien kustannusten osalta.
Työelämätoimikunnat
Työelämätoimikuntien konkreettiset tehtävät, joihin ovat tähän saakka lukeutuneet muun muassa järjestämissopimusten solmiminen sekä tutkintojen myöntäminen ja todistusten antaminen, vähentyvät suunnitellussa uudistuksessa. Tavoite keventää työelämätoimikuntien hallinnollista taakkaa on sinänsä kannatettava. Samalla työelämätoimikunnilta kuitenkin poistuu mahdollisuus hyödyntää kyseisiä valtuuksia niille myös jatkossa suunnitellun laadunvalvonnallisen tehtävän tukena. Herää kysymys, miten näyttöjen toteutukseen ja osaamisen arviointiin liittyvä laadunvalvonnallinen tehtävä on mahdollista toteuttaa käytännössä tuloksellisesti. Hallituksen esityksessä kaavaillut toimintatavat, seuranta- ja lausuntomenettelyt sekä mahdolliset vierailukäynnit oppilaitoksiin, vaikuttavat liian kevyiltä ja tehottomilta työvälineiltä ainakin niillä toimialoilla, joilla koulutuksen järjestäjäkenttä on laaja ja koulutusta järjestetään eri puolella Suomea.
Laadunhallinta
Kiinteistötyönantajat ry ilmaisee huolensa hallituksen esitysluonnoksessa varsin vähälle huomiolle jääneestä laadunvarmistuskysymyksestä. Jotta työelämä voisi olla vakuuttunut siitä, että opiskelijoiden eri oppilaitoksissa suorittamat näytöt ovat mahdollisimman tasalaatuisia ja yhteismitallisia, ammatilliseen koulutukseen pitäisi saada hallituksen esitysluonnoksessa kaavailtujen toimenpiteiden lisäksi tasalaatuisuutta ja yhteismitallisuutta kokonaisvaltaisemmin ja aukottomammin takaava toimintamalli alakohtaisine näyttötutkintotukimateriaaleineen. Kiinteistötyönantajat ry on jo aiemmissa lausunnoissaan tuonut ajatuksena esille sen, että ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä suunnitellun laadunvarmistuksen tueksi kehitettäisiin kaikki koulutustasot kattava, yhdenmukainen ja riippumaton arviointi- ja laadunvarmistusjärjestelmä, jota ylläpitäisi puolueeton viranomaistaho. Tämä lisäisi työelämän luottamusta siihen oleelliseen seikkaan, että ammatillinen koulutus tuottaa uudistuksen myötä mahdollisimman laadukasta ja yhteismitallista osaamista riippumatta siitä, kuka koulutusta järjestää ja missä sitä järjestetään.