Jopa kolmannes Suomen hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakennuksista. Energiatehokkuutta parantamalla hiilijalanjälkeä voidaan vähentää pienilläkin toimenpiteillä.

YK on asettanut monia kestävän kehityksen tavoitteita, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Yksi keskeinen tavoite on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Jotta se saavutetaan, toimia vaaditaan myös kiinteistöjen omistajilta ja muilta kiinteistö- ja rakentamisalan suurilta toimijoilta.

Uusien kiinteistöjen kestävän rakentamisen rinnalla on erityisen tärkeää keskittyä olemassa olevan rakennuskannan päästöjen vähentämiseen. Jo olemassa olevissa kiinteistöissä tuloksia saadaan aikaan paljon nopeammin.

– Kiinteistön kunnosta huolehtiminen koko sen elinkaaren ajan on arvokas ympäristöteko. Hyvällä hoidolla ja ylläpidolla rakennuksen elinkaarta saadaan pidennettyä ja minimoidaan kiinteistön aiheuttamaa ympäristökuormitusta, Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén toteaa.

”Sisälämpötilan pudottaminen yhdellä asteella vähentää kiinteistön energiankulutusta jopa 5 prosenttia.”

Kiinteistön päästöjä voidaan vähentää muun muassa parantamalla energiatehokkuutta. Pelkästään laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella voidaan kiinteistön energiankulutusta vähentää viidellä prosentilla.

– Ennakoivalla ja energiatehokkaalla kiinteistön hoidolla ja ylläpidolla on iso vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kiinteistöpalvelualan ammattilaiset ovat tässä avainasemassa. Henkilöstön ammattitaidon merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Ennakoivalla ylläpidolla tarkoitetaan muun muassa kiinteistön energianhallintapalveluita ja siten olosuhteiden optimointia.

– Kiinteistöpalvelualan ammattilaiset huolehtivat myös sisäilman laadusta, jolla on suuri merkitys kiinteistön terveydelle ja kiinteistön käyttäjien viihtyisyydelle.

Digitaaliset ratkaisut apuna

Kiinteistöala hyödyntää digitalisaatiota yhä kasvavassa määrin sekä kiinteistöautomaatiossa että työskentelyn tehostamisessa.

– Nykyään voidaan esimerkiksi kerätä dataa siitä, paljonko tietyssä tilassa oleskellaan. Jos huomataan, ettei tilaa käytetä vaikkapa viikkoon, lämpötila voidaan automaattisesti säätää hieman viileämmäksi ja näin säästää energiaa.

Lämpötilan tarkkailun lisäksi etävalvonnan avulla voidaan seurata muitakin olosuhteita, kuten sisäilman laatua, sähkön, veden ja lämmön kulutusta tai vaikka valaistuksen tarvetta. Muutoksia voidaan tehdä tarvittaessa nopeasti.

– Jos kaikki toimii kuten pitääkin, paikan päälle ei tarvitse turhaan mennä tarkistuskäynnille. Tämä tehostaa työskentelyä ja vähentää turhia ajokilometrejä, jolloin päästöt vähenevät entisestään.

Jotta kiinteistön hoito ja ylläpito sujuisi mahdollisimman tehokkaasti, on tärkeää, että kiinteistönhoitaja perehtyy kiinteistön ominaispiirteisiin, tekee havaintoja, vie niistä tietoa eteenpäin ja kirjaa tehdyt toimenpiteet ylös.

– Tällöin kiinteistön kuntoa on helppo seurata ja tulevien korjaustarpeiden suunnittelu onnistuu myös pidemmällä aikajänteellä. Kaiken kaikkiaan ennakoiva ja energiatehokas kiinteistön hoito ja ylläpito on kannattavaa niin talouden, ympäristön kuin kiinteistön käyttäjien kannalta. Hyvä hoito ja ylläpito auttaa säilyttämään kiinteistön arvon, ja hyvissä olosuhteissa myös käyttäjät ovat tyytyväisiä. Pienilläkin muutoksilla voidaan saada aikaan isoja parannuksia.

Artikkeli julkaistu alunperin Helsingin Sanomien Kiinteistö-liitteessä 25.9.2019

Teksti: Taru Tammikallio