Kiinteistöpalvelujen ulkoistamiskehitys on päässyt käyntiin julkisella sektorilla. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, ja ulkoistukset lisääntyvät hiljalleen. Arvioiden mukaan ulkoistetun siivouksen osuus kuntasektorilla on hieman yli 20 %, ulkoalueiden hoidon osuus reilut 40 % ja kiinteistöhuollon osuus noin 40 %. Sen sijaan valtio on edelläkävijänä ulkoistanut lähes kaiken kiinteistöpalveluistaan.
Kuntien tiukka taloudellinen tilanne ja eläköitymisestä seuraava työvoimapula asettavat myös kunnat valinnan eteen – pystytäänkö kiinteistöt hoitamaan omin voimin, vai ostetaanko palvelut yksityisiltä markkinoilta.
Suurin yksittäinen este tukipalvelujen ulkoistamiselle on epäluulo ulkopuolista palvelutoimittajaa kohtaan.
Epäluulo johtuu yleensä siitä, ettei kuntapäättäjillä ole riittävää tietoa ulkoistamisen hyödyistä ja mahdollisuuksista. Kuntien kilpailuttaessa kiinteistöpalveluitaan tarjoukset pyydetään helposti vanhalla totutulla tavalla. Etukäteiskeskusteluja palveluntoimittajien kanssa käydään liian vähän, ja liian usein tyydytään kilpailutukseen, joka ylläpitää vanhoja rakenteita ja prosesseja. Kiinteistöjen ylläpidon ja hoidon näkökulmasta se, että asiat tehdään kuten aina ennenkin, ei ole välttämättä hyväksi sen enempää kunnan kiinteistöille kuin niiden käyttäjillekään.
Vaikka kustannussäästöt ovat edelleen merkittävin syy ulkoistamispäätökselle, vahvistavat muut syyt asemiaan. Ulkoistaminen parantaa myös toiminnan tehokkuutta, lisää joustavuutta sekä mahdollistaa erikoistumisen ja innovaatioiden kehittymisen. Tutkimusten valossa myös henkilöstön tyytyväisyys yleensä lisääntyy, kun työntekijät kokevat olevansa tukitoimintohenkilöstön sijaan osa palveluyrityksen korvaamatonta ydinliiketoimintaa. Tämä puolestaan asettaa merkittäviä haasteita ulkoistamispalveluiden toimittajille: enää ei ole kysymys pelkästään hinnasta ja tehokkuudesta.
Kiinteistöpalvelujen toimittajalla on oltava yhä syvempi ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta ja strategisista haasteista. Henkilöstön motivoituminen ulkoistusprosessin aikana ja sen jälkeen on tietysti yksi tärkeimmistä seikoista haettaessa onnistunutta ja kehittyvää yhteistyötä. Kuntien palvelutuotanto rahoitetaan verovaroin, ja tukipalveluiden osalta avoin kilpailu on paras keino kehittää toimintaa. Jos kunta hyväksyy palvelustrategiassaan, että oman palvelutuotannon voi haastaa, viestittää se halustaan käyttää kuntalaisten verorahat mahdollisimman tehokkaasti.
Pia Gramén
toimitusjohtaja
Kiinteistötyönantajat ry