Kiinteistötyönantajat ja kahdeksan muuta merkittävää kiinteistö- ja rakentamisalan toimijaa lanseeraavat tänään 13.5. yhteistyössä #kynätpois-haasteen. Haaste tähtää alan toiminnan tehostamiseen sähköisen allekirjoittamisen avulla.

“Laaja-alainen digiloikka vaatii koko KIRA-alaa koskettavia toimenpiteitä”, painottaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.

“Toimialan ensimmäisen yhteisen digihaasteen tavoitteena on varmistaa katkeamattomat digitaaliset prosessit, sekä tuottaa selvää ajan ja rahan säästöä kaikille osapuolille. Paperista luopumisella on tietysti myös positiivisia ympäristövaikutuksia. Pieneltäkin tuntuva toimenpide voi olla kokonaisvaikutuksiltaan merkittävä. Kestävää digitalisaatiota tavoiteltaessa on tärkeää tuoda digitalisaation vaikutukset koko yhteiskunnan kannalta esiin”, Laurikainen toteaa.

KIRA-alan digitalisoimiseksi on tehty Suomessa jo aikaisemminkin laajaa ja avointa yhteistyötä. #kynätpois-haastetta koordinoivan KIRAHubin toimitusjohtaja Teemu Lehtinen luotsasi aiemmin hallituksen kolmevuotista KIRA-digi -kärkihanketta, josta jäi toimialalle positiivinen digitaalinen vire. #kynätpois-haastekampanja innostaa alaa jälleen muutokseen. Digitaalisen toiminnan positiivisista vaikutuksista viestitään kaikkien kestävyyden mittareiden (taloudellinen, inhimillinen ja ekologinen) kautta. Haaste tukee toimialan kokonaisvaltaista kehitystä ja kannustaa toimijoita kertomaan digikehityksen vaikutuksista konkreettisten esimerkkien avulla ja innostavasti.

“Lisää haasteita on myös tulossa”, Lehtinen lupailee.

Haasteen ennakkokyselyyn vastasi yli 220 toimijaa eri puolilta KIRA-alaa. Tällä hetkellä 2,7% vastaajista kertoo allekirjoittavansa asiakirjat täysin digitaalisesti. Yhteensä 71% on aikeissa tai mahdollisesti siirtymässä sähköiseen allekirjoittamiseen. Vastaajista 53 prosenttia allekirjoittaa asiakirjat edelleen täysin käsin ja papereita tulostaen sekä postitellen. Yli 10% vastaajista ei aio siirtyä sähköiseen allekirjoittamiseen lainkaan.

Toimialan laajuisten positiivisten vaikutusten mahdollistamiseksi haasteella on tärkeä rooli muutoksen käynnistäjänä.

“Yhteisten ponnistusten kerannaisvaikutus on merkittävä. Yhteistyössä ja läpinäkyvästi toteutettu digitalisaatio mahdollistaa kestävän kasvun ja tehokkuuden”, alleviivaa Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell.

Kyselyyn vastanneiden osalta sähköisen allekirjoituksen tuottamat vuosittaiset säästöt voisivat olla yhteensä jopa 24 miljoonaa euroa, mikä vastaa keskimäärin esimerkiksi 2 400 digikehityssprinttiä. Ajassa tämä tarkoittaisi 213 000 henkilötyötuntia ja paperia säästyisi vuosittain 25 miljoonaa arkkia, jolloin hiilidioksidipäästöjä voitaisiin leikata 115 000 kg CO2.

Kynatpois.fi -haastesivun laskurilla KIRA-alan organisaatiot voivat helposti laskea sähköiseen allekirjoittamiseen siirtymisen potentiaaliset vaikutukset omassa organisaatiossaan. Säästöt havainnollistetaan euroina, tunteina, ja paperiarkkien määränä – mahdollisuudet taas digikehityssprintteinä, uudelleen suunnattavina henkilötyökuukausina ja hiilidioksidipäästöinä. Kaikki haasteeseen vastanneet tahot julkaistaan sivustolla. Jokaisen sitoutumisen myötä päivittyvät myös kampanjan tuloksia seuraavat vaikuttavuusluvut. Toimijoita kannustetaan haastamaan mukaan myös omat kumppaninsa ja muut sidosryhmänsä.

“Haaste on selätetty vasta, kun viimeinenkin kynä katkeaa”, on Laurikaisen, Randellin ja Lehtisen yhteinen viesti.

Lisätietoja: www.kynatpois.fi // Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja, KIRAHub // teemu@kirahub.org

 

#kynätpois-haasteen mahdollistavat Rakennusteollisuus RT, RAKLI, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Isännöintiliitto, Kiinteistötyönantajat, Kiinteistövälitysalan keskusliitto KVKL, Rakennustietosäätiö RTS, sekä Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ja Kiinteistöliitto. Ympäristöministeriö tilasi kampanjan valmistelun ja kampanja on saanut myös tukea Kiinteistöalan koulutussäätiöltä.

Haasteen koordinoinnista ja konseptoinnista, sekä viestinnästä vastaa KIRAHub ja haasteen kumppanina toimii sähköistä allekirjoitusta erityisesti KIRA-alalle tarjoava SignSpace. Kumppanuusmahdollisuutta tarjottiin avoimesti kaikille selvitysvaiheessa tunnistetuille palveluntarjoajille.