Yhdeksän kymmenestä pk-työnantajasta näkee yritysvastuun merkittävänä kysymyksenä oman liiketoiminnan kannalta. Yrityksen arvot ja asiakasvaatimukset mainitaan yleisimpinä motiiveina, jotka kannustavat panostamaan yritysvastuuseen.
Työnantajamielikuvan vahvistuminen on tutkimuksen mukaan keskeisimpiä hyötyjä, joita pk-yritys saavuttaa vastuullisuuden kautta. Näin yritysvastuu kytkeytyy pk-sektorin polttavimman pullonkaulan eli osaajapulan ratkaisemiseen.
Kentällä haluttaisiin tehdä vieläkin enemmän – kaksi kolmesta pk-yrityksestä mainitsee rajalliset resurssit vastuullisuustyön isoimpana haasteena. Tukea toivotaan vastuullisuuden mittarien, datankeruun ja raportoinnin kehittämiseen, tiivistää EK:n vastuullisuusasiantuntija Elina Sonninen:
”Pk-yrityksillä on vahva motivaatio panostaa yritysvastuuseen. Tätä kannattaa kaikin keinoin tukea esimerkiksi hyviä käytäntöjä jakamalla sekä työkaluja ja ohjeistusta tuottamalla. Tutkimuksemme avopalautekin osoittaa niille olevan huutava tarve.”
Pk-johtaja Petri Vuorion mukaan EK haluaa herätellä pk-sektoria myös siihen, että yrityksen vastuullisuus nousee aiempaa konkreettisemmin myös rahoittajien ja sijoittajien arviointikriteeriksi:
”EU:ssa valmistellaan monia finanssialaa vastuullisuusraportointiin velvoittavia säännöksiä, jotka tulevat ohjaamaan rahoittajia arvioimaan rahoituskohteitten ilmastovaikutuksia ja oletettavasti myöhemmin myös muita yritysvastuun osa-alueita. Tämä heijastuu tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin myös pk-yritysten rahoituksen hintaan ja saatavuuteen, vastuullisten pärjätessä molemmissa muita paremmin. Pk-yritysten tulee jatkossa myös valmistautua esittämään rahoittajille perinteisten tilinpäätöstensä rinnalla myös vastuullisuusraportti hiilijalanjälkineen.”
Avaintulokset lukuina:
- 92 prosenttia pk-sektorin työnantajista arvioi, että vastuullisuus on erittäin tai melko merkittävä asia oman liiketoiminnan kannalta. Käsitys oli yhteneväinen yrityskoosta tai toimialasta riippumatta. Käytännössä kaikki arvioivat merkityksen kasvavan tulevaisuudessa entisestään.
- 81 prosenttia nosti vastuullisuuden merkittävimpien osa-alueiden joukkoon henkilöstön hyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen. Korkealle sijoittui myös ympäristövastuu (ilmastonmuutos 38 %, luonnon monimuotoisuus ym. ympäristönsuojelu 27 %).
- Vastuullisuuden keskeisimpänä motiivina olivat yrityksen arvot (55 %), asiakkaiden vaatimukset (43 %), brändin rakentaminen (29 %) sekä yhteiskunnallinen ilmapiiri (26 %).
- Vain 1 prosentti yrityksistä arvioi, että rahoituksen saatavuus olisi tällä hetkellä merkittävä syy panostaa vastuullisuuteen. 31 prosenttia arvioi, että vastuullisuudesta on tulevaisuudessa hyötyä rahoituksen saatavuuden kannalta.
- Yritysvastuupanostusten uskotaan tuovan tulevaisuudessa hyötyjä erityisesti hyvän maineen (87 %), asiakastyytyväisyyden (80 %) ja työnantajamielikuvan (73 %) muodossa.
- Vastuullisuuden merkittävimpänä haasteena korostuivat pk-yritysten rajalliset resurssit (68 %). Eniten apua yritykset odottavat vastuullisuusmittareiden kehittämiseen (54 %), hiilijalanjäljen laskentaan (42 %) ja yritysvastuuraportointiin (34 %).
- 44 prosenttia pk-työnantajista on asettanut vastuullisuudelle mittareita. Niistä 91 prosenttia myös seuraa niiden toteutumista.
Tutkimuksen on toteuttanut Aula Research Elinkeinoelämän keskusliiton toimeksiannosta. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat pk-sektorin työnantajat, jotka työllistävät 10–250 henkeä. Tutkimukseen vastasi 27.9. – 28.10. yhteensä 504 yrityspäättäjää kattaen edustavasti eri toimialat, henkilöstökokoluokat ja maantieteelliset alueet.
Tutustu Pk-vastuullisuusbarometrin tuloksiin infografiikan muodossa.