Turun seutukunta oli EK:n Kuntaranking-tutkimuksen vahvimpia nousijoita. Se on yritysten näkökulmasta nyt Suomen toiseksi vetovoimaisin alue, kun sijaluku edellisessä vertailussa vuonna 2015 oli yhdeksän. Seinäjoen seutukunta nappasi jo kolmatta kertaa ykköstilan. Hämeenlinnan seudun menestys jatkui sen sijoittuessa kolmanneksi. Erot parhaiten pärjänneiden välillä olivat kuitenkin aiempaakin pienempiä.

Kuntaranking-tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.

Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:

  • Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon
  • Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta
  • Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa
  • Lupaprosessien nopeus ja sujuvuus

Yritysilmapiirissä lievää kohentumista

Yritysten paikalliset toimintaedellytykset ja elinkeinopoliittinen päätöksenteko on kehittynyt hieman aiempaa myönteisempään suuntaan:

  • Kunnissa toteutetun elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanaksi yritysjohtajat antoivat 3,10 (asteikko 1 erittäin heikko – 5 erittäin hyvä). Vuonna 2015 keskiarvo oli 2,95. Elinkeinopolitiikan arvioi hyväksi 37 prosenttia ja huonoksi 27 prosenttia vastaajista.
  • 44 prosenttia yritysjohtajista arvioi paikallisen yritysilmapiirin hyväksi ja 28 prosenttia heikoksi. Kunnissa siis pääsääntöisesti ymmärretään yritysten merkitys ja halutaan kehittää niiden toimintaedellytyksiä.
  • 38 prosenttia oli tyytyväisiä kunnallisen päätöksenteon yrityslähtöisyyteen ja 30 prosenttia oli siihen tyytymättömiä.

Eniten kehitettävää on kuntien yrityspalveluissa sekä palvelurakenteissa:

  • Paikallisia yrityspalveluita piti hyvinä 25 prosenttia ja heikkoina 31 prosenttia vastaajista. Monet pk-yrittäjät kokevat jäävänsä vaille riittävää huomiota ja tukea, kun kuntapäättäjät kohdistavat resurssejaan joko alkuvaiheen yritysneuvontaan tai suurtyönantajien tarpeisiin.
  • Kipupisteinä nousivat esille myös pula osaavasta työvoimasta sekä yritysten vaikeudet päästä mukaan kuntapalvelujen tuottamiseen. Vain 15 prosenttia arvioi kuntien palvelurakenteet hyviksi, kun 32 prosenttia piti niitä heikkoina.

Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 206 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on vajaat 90 000.