Maan hallituksen perjantaina julkaisemassa ohjelmassa suunnitellaan isoja uudistuksia ja mittavia säästötoimia suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitusohjelmaa on jo ehditty kiitellä elinkeinoelämän suunnalta. Monet KITAn aktiivisesti edistämät, kiinteistöpalvelualalle keskeiset tavoitteet toteutuvat ohjelmassa. Yli kaksisataasivuisen julkaisun tarkempi analysointi vie kuitenkin oman aikansa. Syksymmällä selviää, mihin toimenpiteisiin aletaan ryhtyä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla. Jo tässä vaiheessa on selvää, että vaikka hallitusohjelma on myös kiinteistöpalvelualan korviin duurivoittoinen, hallituskaudesta tulee edunvalvonnan kannalta varsin työntäyteinen.

Työperäisen maahanmuuton kiristykset on alallemme pettymys

Kiinteistöpalvelualan kannalta isoimmat pettymykset liittyvät työperäiseen maahanmuuttoon kohdistuviin kiristyksiin ja siihen, ettei saatavuusharkinnasta päästä eroon tälläkään hallituskaudella. Työntekijän oleskeluluvan tulorajaan on tulossa korotus. Aiempaa 1331 euron tulorajaa korotetaan siten, että se on alakohtainen TES:n minimi, kuitenkin vähintään 1600 euroa kuukaudessa. Lisäksi hallitus selvityttää nopealla aikataululla oleskelulupien tulorajojen mahdollisen uudelleen korottamisen. Positiivista kuitenkin on, että työllisyyden kasvun esteenä olevia kannustinloukkuja aletaan purkaa. Hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia

Ammatillisen koulutuksen uudistukset hyviä

Hallitusohjelmakirjaukset alalle tärkeän ammatillisen koulutuksen osalta ovat pääpiirteissään hyviä. Muun muassa ammatillista koulutusta uhanneet leikkaukset ja tutkintojen lyhentämisaikeet eivät toteudu. Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin.

Työ harmaan talouden torjumiseksi jatkuu

Olemme tyytyväisiä, että työ harmaan talouden ja veronkierron torjumiseksi jatkuu. KITAn tavoitteena on saada veronumeroa koskeva lainsäädäntö laajennettua kiinteistöpalvelualalle ja alalle oma veronumerorekisteri. Digitaalinen työlupien seuranta olisi saatava integroitua veronumerorekisteriin. Näiden tavoitteiden eteen jatkamme määrätietoista työtä.

Avoin ja reilu kilpailu edistyy

KITAn tavoitteena on ollut jo pitkään saada kunnat ja muut julkisyhteisöt pois kilpailluilta markkinoilta silloin, kun tarjolla on yksityistä kiinteistöpalvelutuotantoa. Nyt asia näyttää vihdoin saavan vihreää valoa, sillä Orpon hallitus haluaa parantaa julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yrittämisen edellytyksiä rajaamalla julkisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa inhouse-yksiköissä sellaisia tukipalveluita, joissa on olemassa toimiva markkina, kuten esim. siivous- ja ruokapalveluissa. Näin kunnat ja hyvinvointialueet voivat keskittyä ydintoimintaansa ja käyttää tukipalvelujen ostamisesta syntyvät säästöt toimintansa tehostamiseen.

Olemme peräänkuuluttaneet yhteisiä pelisääntöjä kuntien ja hyvinvointialueiden tuottaessa palveluja kilpailluilla markkinoilla sekä kilpailuneutraliteettisääntöjen tehostettua valvontaa. Nyt halutaan varmistaa, että julkisen sektorin yritystoimintaa valvotaan samalla tavoin kuin yksityisen sektorin yritysten toimintaa kilpailun osalta. KITA on vaatinut, että keinotekoiset sidosyksiköt (in-house yhtiöt) minimiosuuksin tulee laittaa kuriin ja lainvastaiset suorahankinnat sanktioida. Nyt tähän vastataan asettamalla sidosyksikön omistukselle 10 %:n vähimmäisomistusprosentti. Näin ollen hankintayksiköt voivat tehdä nk. sidosyksikkö-hankintoja omilta organisaatioiltaan vain silloin, kun ne ovat kokonais-taloudellisesti edullisempia kuin markkinoilla toimivat vaihtoehdot tai kun tähän on muu erityisen painava julkinen intressi. Eli hallitus haluaa puuttua sidosyksikkökeinotteluun rankalla kädellä sekä tehostaa julkisen sektorin toimintaa tosissaan.

Koonnut Pia Gramén ja Tiia Brax