Alle 35-vuotiaat palvelualojen työntekijät kokevat työhyvinvointinsa huonommaksi kuin vuosi sitten, kertoo Työterveyslaitoksen kyselytutkimus. Sekä työvoimapula että korona-ajan vaikutukset heijastuvat tuloksissa. Kokemukset työyhteisöistä ovat nuorilla kuitenkin myönteisempiä kuin vanhemmilla työntekijöillä, mikä on hyvä lähtökohta työhyvinvoinnin kehittämistyölle. Asiantuntijat kannustavat tekemään parannuksia työkykyjohtamiseen ja siinä erityisesti töiden organisointiin, sosiaaliseen tukeen palautumistaitoihin ja perehdyttämiseen.

Nuorten työhyvinvointi palvelualoilla on heikentynyt vuoden aikana, kertoo Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kyselytutkimus. Vastaajat työskentelivät kaupan alalla, majoitus- ja ravintola-alalla, kiinteistöpalvelualalla, vartiointialalla ja muilla palvelualoilla.

Yhä useampi alle 35-vuotias työntekijä kokee työkykynsä huonoksi ja työmääränsä lisääntyneen. Jo 40 prosenttia nuorista työntekijöistä kokee, ettei heillä ole riittäviä palautumisen taitoja, vaikka he muuten luottavat osaamiseensa hyvin.

– Nuorten työhyvinvoinnin heikkeneminen kertoo, että koronasta ei ole toivuttu palvelualoilla. Nyt tarvitaan satsausta perehdyttämiseen ja palautumistaitoihin, töiden organisointia fiksusti sekä sosiaalista tukea. Onneksi monissa yrityksissä onkin herätty asiaan ja siihen myös panostetaan, sanoo vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta.

Nuorilla myönteisiä kokemuksia työyhteisöstä

Tutkimuskyselyn mukaan nuorilla työntekijöillä on enemmän hyviä kokemuksia palvelualojen työyhteisöistä kuin vanhemmilla työntekijöillä.

Nuorista lähes 70 prosenttia kokee saavansa tarvittaessa tukea ja apua esihenkilöltä ja yli 80 prosenttia työkavereilta. Lähes kaksi kolmesta nuoresta kokee, että esihenkilö kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Toisaalta nuoret joutuvat joustamaan työajoissaan enemmän kuin vanhemmat työntekijät. Tylsistyminen työssä on yleisempää kuin vanhemmilla työntekijöillä.

Ikäryhmien väliset erot ovat samansuuntaisia kuin yleisesti suomalaisten korona-ajan työhyvinvointia selvittäneissä tutkimuksissa (esim. Miten Suomi voi?).

Työvoimapula ja työhyvinvointi liittyvät toisiinsa

Sairastaminen ja sairaana työskentely on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä palvelualoilla vuoden aikana. Vastauksissa nousi myös esiin kokemus siitä, että yksi keskeinen syy kiireelle on se, että sairauspoissaolon ajaksi ei palkata sijaisia.

– Sekä sairaana työskentely että sairaana olevien työpanoksen korvaaminen omien töiden ohessa ovat omiaan kuormittamaan lisää. Tässä on ainekset tuhoisaan kierteeseen työpaikalla, Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Palvelualojen työvoimapula voi selittää osaltaan näitä tuloksia.

– Työhyvinvoinnin parantaminen on keskeisessä roolissa, jotta aloilla on ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Monet palvelualan työt ovat nuorille kauttakulkutyöpaikkoja. Jokaista työntekijää pitää kuitenkin johtaa kuin hän olisi tullut jäädäkseen, Irmeli Pehkonen sanoo.

Lisätiedot

  • Vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen, Työterveyslaitos, irmeli.pehkonen@ttl.fi, 040 7083784 Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla -tutkimushanke
  • Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kysely tehtiin toukokuussa 2022. Edellinen toteutettiin toukokuussa 2021.
  • Kyselyn vastaajina olivat palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenet.
  • Vuonna 2021 vastaajia oli noin 2900 ja vuonna 2022 noin 3600. Eniten vastaajia oli kaupan alalta sekä majoitus- ja ravintola-alalta. Loput työskentelivät kiinteistöpalvelualalla, vartiointialalla ja muulla palvelualalla.
  • Loppuvuonna 2022 julkaistaan perehdytykseen keskittyviä työkaluja.
  • Tutkimuksen päärahoittaja on Työsuojelurahasto. Yhteistyökumppaneita ovat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry ja Kiinteistötyönantajat ry.
  • Lisätietoa hankkeesta: Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla | Työterveyslaitos (ttl.fi)