Jotta koulujen sisäilmaongelmat eivät pääsisi pahenemaan, rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen pitäisi käyttää nykyistä enemmän resursseja.
Rakennuksia kannattaisi tutkia aina kokonaisuutena ja rakennuksen osatutkimuksia pitäisi välttää. Laajojen korjaustoimenpiteiden rinnalla kannattaisi pohtia myös uudisrakentamisen vaihtoehtoa. Näin todetaan Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -hankkeen loppuraportissa.
70–90 % kunnista ei koe koulujen sisäilmatilannetta haastavana
Kunnille tehdyn kyselyn mukaan valtaosa arvioi koulujensa sisäilmatilanteen parantuneen. Kuitenkin yhä 10–30 % kunnista kokee koulujensa sisäilmatilanteen hankalaksi tai jopa vaikeaksi.
Kunnista suuri osa arvioi, että heillä ei ole riittävästi sisäilma-asioihin liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Vain kolmanneksella kunnista on ohjeistusta tai yhtenäiset periaatteet toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin.
Tutkimusryhmä suosittaa, että terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointi pitäisi tehdä asiantuntijaryhmässä. Ryhmään voivat kuulua esimerkiksi terveystarkastaja, rakennuksen kuntotutkija sekä lääkäri. Olennaista on, että asiantuntijaryhmän jäsenet tuntisivat hyvin altistumisolosuhteet, mutta myös rakennuksen käyttäjien terveyteen liittyvät asiat. Asiantuntijoiden tulisi olla myös mukana, kun päätetään, mitä toimenpiteitä rakennukselle tehdään.
Pirstaleinen tieto pitäisi koota yhteen
Rakennuskannan hallintaa tukisi tutkimusryhmän mukaan yhtenäinen sähköinen järjestelmä, johon kaikki rakennusta koskevat tiedot dokumentoidaan. Jatkuva tiedonkeruu on tärkeää myös ennakoivassa kiinteistönpidossa. Tähän tarvitaan toimintamalli, jossa rakennuksesta saatavaa tietoaineistoa tiivistetään ja analysoidaan.
Tutkimusryhmä suosittelee, että tiedon keräämiseen kannattaisi ottaa mukaan rakennuksen käyttäjät, siivoojat ja kiinteistöhuolto.
Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -hankkeessa kehitettiin myös kosteudenhallinnan perehdytyskoulutusta rakennustyöntekijöille sekä päivitettiin terveen talon toteutuksen kriteerejä. Rakennushankkeisiin kehitetyt toimintamallit tähtäävät sekä uusien rakennushankkeiden että korjaushankkeiden onnistumiseen. Toimintamalleista hyötyvät erityisesti kiinteistönomistajat. Lisäksi loppuraportissa esitetään suosituksia erilaisiin käyttöä turvaaviin toimenpiteisiin, kuten ilmanpuhdistimiin, korjausten jälkeiseen siivoukseen ja tiivistyskorjauksiin.
Selvityksen ovat tehneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Kuntaliitto. Hankkeen rahoituksesta vastasi valtionneuvoston kanslia ja hanketta ohjasi sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeessa toteutettu kysely suunnattiin kuntien sisäilma-asioista vastaaville tahoille. Siihen vastasi 154 kuntaa (52 %). Kyselyn lisäksi tehtiin haastatteluja kuudessa kunnassa.
Lähde: THL