Työ palvelualoilla on muuttunut voimakkaasti 2020-luvun poikkeusvuosina. Keskeisiä syitä muutoksiin ovat koronapandemian ja sittemmin Venäjän hyökkäyssodan kiihdyttämät muutokset palveluiden hinnoissa, kysynnässä ja tarjonnassa sekä aikaisemmin toteutettu aukioloaikojen säätelyn purku. Nämä puolestaan haastavat työhyvinvointia, osaamista ja työn tuottavuutta sekä muutosten tukemista työkykyjohtamisen keinoin.
– Palvelualojen eri toimialoja on kohdannut työvoimapula. Yksityisten palvelualojen työvoiman turvaaminen edellyttää nykyisten työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen varmistamista sekä uusien työntekijöiden rekrytointia ja perehdytystä, toteaa vanhempi asiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.
Kyse ei ole pienestä joukosta: yksityiset palvelualat työllistävät Suomessa arviolta yli 400 000 työntekijää. Vuonna 2022 kerätty kyselyaineisto tarjoaa näkymän työhyvinvointiin, osaamiseen, työyhteisöjen toimintaan, johtamiseen ja koettuihin muutoksiin yksityisten palvelualojen työntekijöiden näkökulmasta. Kyselyyn vastasi 3662 palvelualalla työskentelevää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsentä.
Työ ja osaaminen monipuolistuneet, mutta arvostuksen puute hiertää monia
Aiempaa monipuolisemmat työtehtävät koskettavat miltei kolmea neljäsosaa vastaajista vähintään jonkin verran. Useampi kuin joka kymmenes kaupan alalla kokee, että työ on monipuolistunut erittäin paljon. Työtehtävien monipuolisuudesta huolimatta työntekijöistä alasta riippuen vain noin puolet kokee, että heidän osaamistaan arvostetaan työpaikoilla.
– Työn muuttuminen monipuolisemmaksi tuo myönteisiä seurauksia myös osaamiselle, kertoo erikoistutkija Sara Lindström Työterveyslaitoksesta.
Monipuolistuneita työtehtäviä tekevien osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan työpaikalla enemmän kuin niiden, joiden työ ei ole monipuolistunut. He myös kokevat hallitsevansa paremmin töissä tarvittavia taitoja kuin he, joiden tehtävät eivät ole muuttuneet monipuolisemmiksi.
Digi hallitaan, palautumistaitoihin panostettava
Työntekijöiden luottamus omiin digitaitoihin on korkeaa. Jopa kolme neljästä vastaajasta luottaa melko hyvin taitoihinsa digityövälineiden käytössä. Sen sijaan palautumistaidoissa on parantamisen varaa: vain noin puolet ovat sitä mieltä, että omat palautumistaidot ovat riittävät.
Yleisimmät keinot, joita työntekijät ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet oppiakseen työpaikoilla, ovat yhdessä työskentely (40–53 %), internetin käyttö ongelmien ratkaisemiseksi (39–50 %), osallistuminen palkalliseen koulutukseen (30–43 %) ja työpaikan ohjeistusten hyödyntäminen (26–41 %).
– Osaamisen kehittämisen keinot ovat työpaikoilla melko monipuolisesti käytössä, mutta näitä pitäisi vielä entisestään lisätä ja osaamisen kehittämisestä on pidettävä huolta. Työvoimapulan vaivaamilla työmarkkinoilla on tärkeää huolehtia nykyisen työvoiman työkyvyn ylläpitämisestä, tukemisesta ja kehittämisestä. Työkyvyn alenemisesta kertoviin signaaleihin on puututtava varhain, Sara Lindström painottaa.
Tutkimushanke: Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla
- Tutkimuksen toteutti Työterveyslaitos osana Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -hanketta.
- Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, Kiinteistötyönantajat ry ja neljän tutkimuksessa mukana ollutta yritystä.
- Työelämätieto-palvelussa julkaistu kyselyaineisto on kerätty vuoden 2022 toukokuussa. Kyselyyn vastasi 3662 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsentä, jotka työskentelivät kaupan alalla, matkailu- ja ravintola-alalla, kiinteistöpalvelualalla, vartiointialalla tai muilla yksityisillä palvelualoilla.
Tutustu aineistoon Työelämätieto-palvelussa:
Aineistosivu
Analyysisivu
Aineisto ja analyysi on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Lisätiedot
Sara Lindström, erikoistutkija, Työterveyslaitos, Sara.Lindstrom@ttl.fi, +358 30 474 2404